Mainos

Kuvataide halutaan osaksi sisustamista - ja myyntiin vauhtia

Pönötys ja hienostelu pois kuvataiteesta ja osaksi sisustamista. Tällä voitaisiin saada eloa myyntiin. Nyt Ikeasta haettua "taulu" kelpaa taiteeksi, kun taidelainaamoissa makaa nuorten taiteiljoiden teoksia edullisesti joka kotiin. Lainaamoissa on toki liikettäkin, ne ovat monelle taiteilijalle ainoa paikka myös myydä.

Näin pohtii Suomen kuvataidejärjestöjen liiton puheenjohtaja, kuvanveistäjä Kalle Mustonen.

- Kuvataiteen arkipäiväistä arvostusta pitäisi nostaa, kynnys galleriaan on yhä liian korkea .

- Meiltä puuttuvat managerit ja viejät, ihmettelee puolestaan kuvataiteilija ja tanssija Sanna Karlsson-Sutisna. Suomessa olisi paljon nykyistä enemmän ulkomailla kiinnostavaa taidetta, mutta ei taiteilija yksin jaksa myydä.

- Julkisen vallan pitäisi satsata taiteemme vientiin. Omilta museoilta loppuvat rahat teosten ostamiseen ja silti ollaan valmiit maksamaan siitä, että tänne saadaan ulkomaisia museoita.

Taidelainaamoista toivoa

Nykyisen taloustaantuman kurimuksessa moni taiteilija joutuu kysymään työnsä mielekkyyttä ja erityisen kovilla näyttävät olevan kuvataiteilijat, joiden teoksia eivät myy mitkään isot kaupalliset yhtiöt tai kustantamot kuten musiikkia tai kirjallisuutta kaupataan.

Suomessa on Music Export musiikin vientiin, mutta Art Exportista ei ole tietoakaan. Pitäisi myydä gallerioiden kautta, harvoissa myyntinäyttelyissä tai itse. Erityisesti yritysten säästölinja on rokottanut taiteilijoita - jos firmalla menee kehnommin, todennäköisimmin viivataan ensiksi yli aikeet ostaa sisääntuloaulaan uusi taulu tai veistos.

Taiteilijan onneksi on sentään taidelainaamoja. Lainaamon suosio Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa ei ole hyytynyt tiukoista ajoista huolimatta. 90 % lainatuista teoksista ostetaan, koska lainaus on yhtä kuin osamaksu.

- Taiteilijoiden pitää myös satsata taidelainaamoihin - viedä lainalle parhaita töitään eikä jämä-teoksia, huomauttaa Kalle Mustonen.

Kaksi prosenttia taiteilijoista pääse normituloille

Taidekaupassa odotetaan jo tänä vuonna pientä elpymistä, kun innokkaimmat taiteen ystävät (joilla on varaa eivät enää panttaa rahojaan. Mutta ensi sijassa tämä koskee jo menestyvien artistien arvotaidetta. Luvut suuressa taiteilijajoukossa ovat toiseen suuntaan hätkähdyttäviä.

Suomessa on noin 3000 kuvataiteen ammattilaista. 60 prosenttia heistä kertoo tienaavansa taiteellaan korkeintaan 5000 euroa vuodessa. Siis viisi tuhatta! Kaksi prosenttia taiteilijoista ansaitsee yli 40 000 euroa vuodessa.

- Sitten etsitään toimentuloa muista virroista, päällimmäisenä opetus - tai jäädään työttömiksi, tuumii Kalle Mustonen, jolla on nyt yksivuotinen valtion apuraha.

- Apuraha helpottaa paljon, saa laskunsa maksettua. Mutta elän vuosi kerrallaan, ensi vuonna varmaan taas opetan.

Apurahaa on parina viime vuonna hakenut n. 750 kuvataiteilijaa - ja saanut hiukan yli 50. Siis kahdeksan prosenttia joukosta, muilla taiteen aloilla hyväksymisprosentti on noin 15. Apurahaa voi saada puolesta viiteen vuoteen, 1649 euroa kuukaudessa.

Pitääkö antaa periksi? 

Taide on monelle elämäntapa, josta ei voi luovuttaa, oli tiukkaa tai ei.

- Olen maalannut 11-vuotiaasta. Taide on minulle pakko, sitä ilman en voi elää, kertoo taiteen maisteri Sanna Karlsson-Sutisna. Saan palautetta, joka auttaa jaksamaan.

- Kansalaiset tarvitsevat meitä, taide luo hyvinvointia. Mutta nykyään joudun miettimään myös muita vaihtoehtoja, kun rahallista arvostusta ei tule. Olen hakenut urheiluhierojakurssille.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.