Mainos

Lehtiarvostelu voi nostaa tai kaataa esityksen Teatterinjohtaja: ”Traumaattista”

Huono lehtiarvostelu Helsingin Sanomissa tietää useimmiten näytelmälle huonoa lipunmyyntiä. Kirjalle huono arvostelu voi kuitenkin olla parempi vaihtoehto kuin ei arvostelua lainkaan.

Teatteri- ja kirja-alalla toivotaan kritiikin ja kulttuurikeskustelun siirtyvän entistä enemmän sosiaaliseen mediaan.

-Ensi-illan arvostelu on merkittävä meidän myynnin kannalta. Huono arvostelu vaikuttaa siten, että ihmiset eivät osta lippuja esitykseen. Helsingin Sanomat on voimakkain yksittäinen ääni, sanoo Q-teatterinjohtaja Antti Hietala.

-Eihän se tietenkään niiden kriitikoiden vika ole, että heidän sananvaltansa on niin iso kuin se on. Se on vain kulttuurikeskustelun kannalta outo tilanne. Se on ikään kuin keskustelussa olisi muutamia ihmisiä, mutta joku on kovaääninen ja peittää alleen muuta keskustelua.

-Hesarin kritiikillä on niin suuri painoarvo edelleen ihmisten ajattelussa, että se on lievästi sanottuna traumaattinen se tilanne - ainakin henkilökohtaisesta näkökulmastani, Hietala pohtii.

Kriitikko tiedostaa valtansa

Kirsikka Moring oli Helsingin Sanomissa 43 vuotta, josta lähes koko ajan kulttuuritoimituksessa.

-Yleensä oli helpompi kirjoittaa täysin epäonnistuneesta tulkinnasta kuin sellaisesta, joka oli mitäänsanomaton. Ei hyvä, ei huono, ei kuuma, ei kylmä, ei mitään. Se oli kaikkein vaikein kirjoittaa, Moring kertoo.

-Valtaa oli paras olla ajattelematta. Sitten olisi pitänyt kirjoittaa vain myyntipuheita. Sitä ei voi enää kutsua kritiikiksi. Ei voi ajatella, että hui kauheaa, jos tämä tuhoaa esityksen. Kritiikin moraalin kannalta ei tietenkään voi tehdä niin.

-Tuntui epämiellyttävältä käyttää valtaa, mutta nyt kun katsoo lehteä ulkoapäin, niin tajuaa, kuinka suurta valtaa ihmiset siinä lehdessä käyttää. Oli ne sitten minkä alan toimittajia tahansa.

-Onhan Hesari valtava vaikuttaja. Ihan valtava. En tiedä, onko maailmassa yhtään valtiota, jossa olisi yksi näin iso monopoli, joka kattaa koko kentän, Moring miettii.

Näkyvyys kirjalle tärkeintä

Viestintävastaava Nora Varjama kertoo, että Like Kustantamossa avataan aina aamuisin lehdet. Hyvä kirja-arvostelu saa tekstiviestit sinkoilemaan. Huonon arvostelun jälkeen lohdutetaan kirjailijaa.

-Ellei se ole aivan hirvittävä teilaus, niin siitä on kuitenkin hyötyä. Se on näkyvyyttä, sanoo Varjama.

-Totta kai huono kritiikki voi olla myynnin este, mutta kokonaishuomio on se, mikä vaikuttaa. Muutaman viikon kuluttua se mielikuva on muuttunut siksi, että kirjasta ylipäätään puhutaan. Se on kaikkein tärkeintä.

Suomessa julkaistaan joka vuosi tuhansia kirjoja. Hyvä arvostelu ei ole kirjalle kuitenkaan automaattinen myynnin tae.

-Päinvastaisiakin tapauksia on. Kehutaan aivan hirveästi jotain kirjaa, mutta se ei näy myynnissä. Tietysti Helsingin Sanomien kirjoittaessa kulttuurietusivullaan hienosti, niin sitten voidaan soitella jo kauppoihin ja tehdä lisätilauksia.

-Mutta totta kai muillakin kuin Helsingin Sanomilla on tällainen merkitys. Esimerkiksi Turun Sanomat kirjoittaa aivan upeaa taidekritiikkiä. Sillä on paikallista vaikutusta.

-Jos kirjailija on kotoisin paikkakunnalta, sillä on valtava merkitys, mitä paikallislehti kirjoittaa. Varsinkin, jos kirja sijoittuu samalle paikkakunnalle. Sillä on suurempi merkitys kuin sillä, mitä Helsingin Sanomat kirjoittaa, Liken Nora Varjama sanoo.

Someen lisää keskustelua

Sosiaalisesta mediasta odotetaan Helsingin Sanomien haastajaa. Sitä se ei vielä ole.

-Helsingin Sanomiin tukeudutaan niin voimakkaasti ja siinä ei ole keskustelua, että toivottavasti se keskustelu siirtyisi pikkuhiljaa sosiaalisen median puolelle. Sinne päinhän se on siirtymässä, mutta ei ole siirtynyt niin paljon, että vaikuttaisi isosti lipunmyyntiin, sanoo Q-teatterinjohtaja Antti Hietala.

Kirsikka Moringin mukaan hienoinen muutos on jo nähtävissä.

-Somessa pystytään keskustelemaan, mutta siellä yleensä kaverit keskustelevat keskenään. Joissain tapauksissa saattaa mennä humahdus läpi koko somen, että tämä juttu on hieno, menkää katsomaan, vaikka siitä olisi kirjoitettu mitä. Yleensä siellä aika tarkkaan peesataan Hesaria, Moring sanoo.

Samoilla linjoilla on Liken Nora Varjama.

-Kaikki merkit viittaavat siihen, että Helsingin Sanomat vaikuttaa ostajien käyttäytymiseen enemmän kuin sosiaalinen media.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.