Mainos

Loistava Mr Vertigo

Ensimmäistä kertaa elämässäni toivoin, ettei näytelmä koskaan loppuisi. Kristian SmedsinMr Vertigo Kansallisteatterissa on vangitseva. Ennen ensi-iltaa Smeds sanoi etsineensä tunnetta, joka ensikertalaisella on tivolin härveleissä ja siinä hän on onnistunut. Mr Vertigo aiheuttaa ällistystä, ihastusta, naurua ja vähän kauhuakin.

Illuusioiden taikamaailma

Katsojat istuvat pyörönäyttämöllä ja näyttelijät luovat taikamaailmansa ränsistyneen näköisiin kulisseihin, joita käytetään kekseliäästi hyväksi. Yleisö pääsee keskelle kaikkea. Katsomo tärisee, valot sokaisevat, savu ja kynttilät tuoksuvat. Valtavat valokiskot putoavat uhkaavan lähelle päätä. Kun katsomo pyörähtää salin kohdalle, paloesirippu nousee paljastaen uskomattoman kauniisti valaistun suuren katsomon, josta tulvahtaa raikasta ilmaa. Jossain häivähtää jättikokoinen kirahvi ja seepra. Mr Vertigo tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille.

Väliajan jälkeen yleisö istutetaan tavalliseen tapaan salin punaisiin plyysituoleihin. Tuntuu turhauttavalta yrittää kurkkia muiden päiden lomitse kaukaisia esiintyjiä. Onneksi näyttelijät kutsuvat yleisön taas pian omaan maailmaansa näyttämölle. Ei pitkästytä kertaakaan, vaikka toinen näytös on hyvin erikoinen jatko ensimmäiselle.

Häikäisevä Tero Jartti

Tero Jartti on ilmiömäinen orpopoika Waltina, jota piinataan ja kidutetaan niin kauan, että hän unohtaa itsensä ja oppii lentämään. Rooli on fyysisesti vaativa parikymmentä vuotta näyttämöltä poissaolleelle. Jartti sanoo, että vaikka ikää alkaa jo olla lasissa, rääkki ei haittaa, koska se on hänelle tuttua jo Jouko Turkan Teatterikorkeakoulusta. Vaikea kuvitella ketään muuta Waltiksi, Jartti eläytyy täysillä monipuoliseen rooliinsa.Hän ei näyttele Waltia.Tuntuu kuin hän olisi Walt.

Muutkin näyttelijät, Kristiina Halttu, Tea Ista, Esa-Matti Long ja Jukka-Pekka Palo, ovat erinomaisia. Tea Ista piiskaa itsensä sellaiseen monologiin, että se jää teatterihistoriaan.

Työläät unelmat

Smedsin mukaan kyse on unelmista, siitä että omalla yrittämisellään voi tehdä matkan tähtiin. -Vaikka unelma ei toteutuisikaan, epäonnistuminen voi antaa jotain olennaisempaa, Smeds sanoo.

Tero Jartti sanoo, että lentäminen on näytelmässä lähinnä symbolista.

-Moni meistä jättää kiinnostavia asioita tekemättä, siksi että on niin itsekriittinen. Oma mieli ottaa vallan ja estää luovuutta. Syvimmällä tasolla siitä on kysymys. Kundi on oppinut levitoimaan, mutta haaveilee isommasta ja isommasta. Kuitenkin onni löytyykin arkisuudesta. Arjen hiffaaminen on jo lentoonlähtö, jos löytää arjen kauneutta yksinkertaisista asioista, eikä ole oman mielensä vanki, Jartti uskoo.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.