Mainos

Maahiset ja menninkäiset julkisivuista kirjaksi

Omalaatuisin suomalaisen arkkitehtuurin aikakausi, Jugend on koottu ensimmäistä kertaa kattavaksi kirjaksi. Tarvittiin ulkomaalainen näkemään suomalaisen tyylisovelluksen ainutlaatuisuus.

Ympäristöönsä tottunut kadunkulkija on tuskin ajatellut, miksi graniittitalon julkisivuun on hakattu pelottavia irvinaamoja, menninkäisiä ja muita satuolentoja.

Suomeen kolme vuotta sitten muuttanut ympäristösuunnittelija Cody Douglas Oreck kertoo ällistelleensä tyyliä, jota ei ole missään muualla maailmassa.

– Tämä on niin ylitsevuotavaa, voimakasta, poikkeavaa ja kummitusmaista, kaikkea samaan aikaan, kertoo Cody Oreck, jonka toi Suomeen hänen miehensä työ Yhdysvaltain Helsingin suurlähettiläänä.

– Sain selville, että tätä paikallista Jugend-ajan tyyliä kutsukaan kansallisromantiikaksi ja marssin heti Akateemiseen kirjakauppaan ostamaan siitä kirjaa.

– Siellä sanottiin, ettei ole yhtään kirjaan, ei ole koskaan julkaistukaan. Päätin, että jotakin on tehtävä, nauraa iloinen Oreck.

Tarvittiin kaksi ulkomaalaista

Avuksi löytyi toinen ulkomaalainen, Suomeen Romaniasta muuttanut valokuvaaja Octavian Balea. Hän on polttanut tuhansia laakakameran filmejä, käyttänyt yli 50 erilaista kameraa joista vanhimmat ovat yhtä vanhoja kuin satavuotiaat talot.

– Minua kiinnostaa valon toistuminen filmillä enemmän kuin digitaalikuvaus, kertoo Balea.

– Antiikkinen kuvaustekniikka on lähempänä tämän aiheen ydintä.

Tuloksena on korumainen teos, joka avaa ikiaikaisia kansantarinoita talojen seinissä ja rappukoristeluissa. Kirja saa lukijan katsomaan ympäristöään aivan uusin silmin.

Ranskan liljat, kuninkaiden ja tsaarien symbolit korvattiin suomalaisilla aiheilla: männynkävyt ja saniaisen lehdet kertovat tästä maaperästä, metsän pedot uhkuvat voimaa ja vaaraa. Menninkäiset ja muut taruolennot kujeilevat taikauskolla, joka on jotakuinkin unohdettu.

Paras esimerkki on vakuutusyhtiö Pohjolan rakennuttama graniittilinna Helsingin Aleksanterin kadulla: sen seinät on valjastettu aikansa ulkomainoksiksi, muistuttamaan kansaa vaanivista vaaroista ja siis vakuutuksen ottamisen tarpeellisuudesta. Kohtuuden nimissä katutason seinään on hakattu myös Kullervo, joka kansanuskon mukaan pitää onnettomuudet pois jos saa suukon.

Poliittinen ikävä leima

Kansallisromantiikan rakennukset saivat kansalaissodan jälkeen ikävän leiman: niitä alettiin pitää äärioikeistolaisina ja vähintäänkin vanhanaikaisina.

Tyyli oli tehnyt tehtävänsä kun se oli ollut mukana luomassa suomalaista kansallista identiteettiä. Musiikissa ja maalaustaiteessa kultakauden kunnioitus jatkui mutta arkkitehtuurissa se korvattiin pian funtionalismilla.

Katso Petteri Kummalan studiohaastattelu (Huomenta Suomi 6.11.2012)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.