Mainos

Mahdolliset maailmat -näytelmän tähti: On mahtavaa tulla potkimaan seiniä ja sylkemään lattialle

Näyttelijät Esko Salminen ja Maria Salo ovat olleet näyttämöllä alle kouluiästä saakka. Nyt he ovat yhdessä lavalla Kansallisteatterin uutuusdraamassa, joka kertoo teatterin tekemisestä ja tehdyistä valinnoista – ja palaa aina lapsuuteen asti. 

Näytelmän yksi kantava teema on murtaa "neljättä seinää" – sitä, joka on näyttelijöiden ja yleisön välissä. Tosi ja fiktio sekoittuvat keskenään. Teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija Paavo Westerbergin mukaan se on teatterintekijöille normaalia. Saman todentaa Salo.

– Minulla menee aika usein todellisuus ja teatteri sekaisin. Varsinkin ennen ensi-iltaa elämä on teatteria ja teatteri todellisuutta minulle, kertoo päähenkilö Antti Tähtistä lapsena näyttelevä Marja Salo.

"Kiinnostus teatteriin ei lopu koskaan"

Näytelmässä pohditaan sitä, miten elämä olisi erilaista, jos "olisi valinnut toisin". Salo valitsi teatterin ja hyvä niin. 

– Näyttelen tässä 12-vuotiasta poikaa. Tunnistan sen teatterin viehätyksen ja imun, mitä hän kokee teatteria kohtaan. Poika on todella haltioitunut siitä maailmasta. Niin minäkin olen edelleen. Se on ainoa harrastus, mikä minulle on jäänyt. Teatteri on elämää – siihen kiinnostus ei koskaan lopu.

Näytelmässä taiteilija Tähtinen (Eero Aho) etsii yhä läpimurtoa ja juoksee todellisuutta pakoon teatterin huomaan.

Onko teatteri sinulle turvasatama, Maria Salo?

– Minulle se on turvasatama ehdottomasti. Kahden lapsen äitinä on ihan mahtavaa tulla tänne potkimaan seiniä ja sylkemään lattialle työpäiväksi. Onhan se rentouttavaa.

Ja sitten siitä vielä maksetaan.

– Niinpä! Salo kertoo nauraen.

Salminen: Psykoosiin vajotaan harvemmin

Myös konkarinäyttelijä Esko Salminen astuu jälleen Kansallisteatterin suurelle näyttämölle. Hommassa on juhlan tuntua.

– Kohta tulee 70 vuotta siitä, kun esiinnyin ensimmäisen kerran täällä. Olin 5- tai 6-vuotias poika ja olin avustamassa satunäytelmässä Kansallisteatterin isolla näyttämöllä. Mihin se aika on mennyt, ihmettelee Salminen. 

Mahdolliset Maailmat -draamassa herra Tähtinen vajoaa hermoromahduksen rajamaille. Onko se teatterissa arkipäivää?

– Psykoosiin vajotaan kyllä harvemmin. Duunia se on siinä, missä muukin, sanoo Salminen hymyillen.

Ohjaaja: Tämä on Peter Pan -ammatti

Näyttämöllä keski-ikäinen mies pohtii lapsuusajan minänsä kanssa muistoja ja niiden todenperäisyyttä. 

Onko tämä matka lapsuuteen vai tarina siitä, että meissä jokaisessa pitäisi asua pieni lapsi?

– Keski-ikäiselle miehelle tekee hyvää palauttaa sitä pientä poikaa sieltä sisältä – sehän usein vähän tallaantuu vuosien varrella muiden juttujen alle, kertoo Westerberg. 

Ohjaaja itse pitää työtään "Peter Pan -ammattina".

– Fiktiontekijän pitää osata leikkiä työkseen. Leikin kadottanut näytelmäkirjailija tai teatterinohjaaja on työkyvytön. 

Idean Mahdollisista maailmoista ohjaaja sai jo kymmenisen vuotta sitten. Nyt idea on jo sen verran pitkällä, että se saa ensi-iltansa 17. helmikuuta. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.