Mainos

Pekka Kostiaisen oratorio saa kantaesityksensä

Harvinaisen mittaluokan kirkkosävellys saa kantaesityksensä pääsiäisenä Jyväskylässä. Säveltäjä Pekka Kostiaisen suuri pääsiäisoratorio Triduum Paschale kuullaan Taulumäen kirkossa ensimmäisenä pääsisäispäivänä.

Pääsiäisoratorio esitetään Jyväskylä Sinfonian, Musica-kuoron ja solistien tulkitsemana. Solisteina ovat sopraanot Anu Komsi ja Sanna Härkönen, mezzosopraano Raija Regnell, tenori Lasse Penttinen sekä baritoni Raimo Laukka.

Oratorion johtaa Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestari Markus Lehtinen. Kuoro- ja kirkkomusiikin säveltäjänä tunnettu Kostiainen on työstänyt orkesterin, Jyväskylän kaupunkiseurakunnan ja Jyväskylän maaseurakunnan tilaamaa teosta kaksi vuotta.

Viimeiset kuoro-osuudet valmistuivat vain kymmenkunta päivää ennen ensiesitystä. Harjoitusaikaa on silti varattu enemmän kuin perinteisille passiosävellyksille on tapana. Täydellä kokoonpanolla on kolme pitkää harjoitusta ennen pääsiäistä.

-Teoksesta voidaan näin saada jotain päivänvaloon, Markus Lehtinen uskoo.

-Toivoa sopii. Kantaesitys on säveltäjän kannalta sikäli merkittävä, että se ratkaisee, onko kyseessä koko teoksen paitsi ensimmäinen, myös viimeinen esitys, Pekka Kostiainen huomauttaa.

Kapellimestari: Älkää peljätkö

Säveltäjä arvioi pääsiäisen kolmoisjuhlan mukaan nimetyn kolmiosaisen teoksensa kestoksi runsaat puolitoista tuntia. Hän luonnehtii sitä tähän mennessä ylivoimaisesti laajimmaksi ja vaativimmaksi sävellystyökseen.

Hän on varautunut teoksen tuleviin esityksiin koostamalla sen lyhyistä osista, joita voidaan esittää irrallisinakin numeroina. Teoksen ensimmäinen osa on Kiirastorstain messu Missa Viridium. Toinen, Passio, kertoo kärsimystarinan ja kolmantena osana on Pääsiäismessu Missa Paschalis.

-Älkää peljätkö, Markus Lehtinen kuvaa teosta lyhyesti. Lehtisen mukaan teos on elävä yhdistelmä eri musiikkityylien ja aikakausien tekstejä, perinteistä virrenveisuuta ja gregoriaanisiakin säveliä. Mukana on polyfoniaa ja modernia sävelkieltä "Kostiaisen mausteilla".

Teoksen loppu johdattelee ortodoksiseen musiikkiperinteeseen. Pekka Kostiainen viittaa itse renessanssiajan messukäytäntöön, jossa säveltäjät tyypillisesti lainaavat aineksia itseltään ja vähän vierailtakin.

-On siellä mukana yksi pitkäperjantain virsi, jonka tein jo lukkariaikoinani 60-luvun lopulla, hän paljastaa.

Solisti: Yllättävän kaunista

Solisteista Raija Regnell kuvaa sävellystä yllättävän kauniiksi.

-Siellä on vanhaa kunnon virsimäistä, kaunista musiikkia, joka on ollut nautinnollista opiskeltavaa. Odotan kiinnostuneena seuraavia kolmea päivää, hän sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina. Myös sopraano Anu Komsi kiittelee vuolaasti virsiosuuksia. Solisteille on kirjoitettu myös a cappella -kvartetto, jonka säveltäjä itse harjoituttaa.

Kostiainen on osallistunut kantaesityksen valmisteluun lähinnä harjoittamalla Musica-kuoroa, jota hän hyvästä syystä kutsuu omaksi instrumentikseen. Kostiainen on johtanut kansainvälisestikin noteerattua kamarikuoroaan parikymmentä vuotta.

Pekka Kostiainen kuvailee teoksen kuoro-osuuksia ja sävelkieltä yleisemminkin kansanomaiseksi eikä niin vaikeiksi, kuin monet nykysäveltäjät tahtovat kirjoittaa.

-Mutta eivät tätä ihan kirkkokuorot laula, hän myöntää. Pääsisäismessuun on kirjoitettu kiitosvirsi, johon yleisöä pyydetään yhtymään. Sanat löytyvät ohjelmalehtisestä. Jyväskylä Sinfonian intendentti Lasse Allonen kertoo, että kantaesitys tallennetaan arkistoon, mutta esityskelpoista nauhoitusta siitä ei tehdä. Teoksen vastaanotosta riippuu, kuullaanko se Jyväskylässä myös seuraavana pääsiäisenä.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.