Mainos

Pikkukaupungin tarinoilla Finlandia-ehdokkaaksi

Finlandia-ehdokkaiden joukkoon kiilasi tänä vuonna monta yllätysnimeä, ei vähiten esikoiskirjailija Turkka Hautala (28). Jos hänen ehdokkuutensa ennakointi epäonnistui kirjallisuuspiireiltä, niin myös mieheltä itseltään.

– Puhelu ehdokkuudesta tuli täysin puun takaa, en ollut edes ajatellut asiaa. Kyllä se oli valtava yllätys, Hautala kertaa viimeviikkoisia muistikuviaan.

Yllätys oli positiivista lajia, vaikka sen kylkiäisenä seuraavaan julkisuuteen on Hautalalla totuttelemista.

– Sujuvat esiintymistaidot varmasti auttaisivat julkisuuden hallinnassa, mutta ei se ehdoton edellytys ole. Monet arvostetut kirjailijat nauttivat suurta suosiota, vaikkei heitä juuri tiedotusvälineissä näe. Itse koen tämän hyvänä tilaisuutena näin epämediaseksikkäälle kirjailijalle saada kirjansa esille laajassa mittakaavassa. Ilman ehdokkuutta julkisuus voisi jäädä saamatta, Hautala pohtii.

Pienen kaupungin sielu

Hautalan kiitosta niittänyt esikoisteos Salo kertoo pikkukaupungin ihmisten elämästä ja sielunmaisemasta. Sen hän uskoo olevan lähes kansakuntaa yhdistävä tekijä.

– Suuri osa suomalaisistahan on käytännössä pikkukaupungin kasvatteja, ei täällä ole kuin yksi suurkaupunki. Ja senkin asukkaista iso osa on muuttanut sinne pikkukaupungista. Niinpä iso osa suomalaisista tietää, millainen mielentila pikkukaupunki on. Sitä leimaa elämän tietynlainen helppous, yksinkertaisuus ja turvallisuus. Ja onhan niitä huonojakin puolia.

Hautala itse asui 21-vuotiaaksi asti synnyinkaupungissaan Salossa ennen kuin muutti asumaan ensin Kreikkaan ja Englantiin, nyttemmin Ranskaan.

– Salo oli hyvä paikka kasvaa, minulla oli siellä mainio kaveripiiri ja on edelleenkin. Tästä huolimatta oli alusta asti selvää, että jonain päivänä sieltä olisi lähdettävä, ainakin väliaikaisesti. Voi olla, että muutan sinne takaisin vielä joskus, Hautala kaavailee.

Rakkaudesta Ranskaan

Toistaiseksi Hautala rakentaa elämäänsä Pariisiin. Sinne hänet ankkuroivat kirjoittaminen, kieliopinnot ja rakkaus.

– Asun Pariisissa puhtaasti olosuhteiden pakosta. Tapasin naisen, jonka työpaikka on siellä, minä taas voin kirjoittaa missä tahansa. Kirjoittamisen kannalta on jopa etua siitä, että asuu kaukana Suomesta. Sillä tavalla saa etäisyyttä Suomeen ja suomalaisuuteen, näkee sen erityislaatuisuuden selkeämmin.

Suurkaupungissa nykyään asuva pikkukaupungin kasvatti sanoo kaipaavansa välillä pois melusta ja tungoksesta.

– Ikävöin Suomesta perheen ja ystävien ohella rauhallisuutta. Pariisin väenpaljous ja meteli voivat käydä ahdistaviksi. Yritän helpottaa sopeutumista opiskelemalla ranskan kieltä, mutta olen siinä vielä luvattoman huono, Hautala puuskahtaa.

Kovat kertoimet

Turkka Hautalan romaani nostaa reilun 50 000 asukkaan kännykkäteollisuuskaupungin ainakin romaanin nimenä hetkeksi otsikoihin. Tämän luulisi innostavan kunnanisiä ainakin sydämellisiin kiitoksiin.

– En ole saanut sieltä palautetta tuntemattomilta, tutuilta nyt tietenkin. Minua ei ole pysäytelty kadulla, saati että olisi ojennettu kaupungin avaimia. Rantatonttiakaan en panisi pahitteeksi, Hautala nauraa.

Omia mahdollisuuksiaan Finlandia-voittoon Hautala ei pidä kovin korkeina.

– Oikeastaan koko ajatus kilpailusta tuntuu kovin kaukaiselta ja pyrin sulkemaan sen kokonaan pois. Se varmasti onnistuukin kotona Ranskassa. Kilpailussa on mukana hienoja ehdokkaita, joten eiköhän se voittaja niiden joukosta löydy. Omat mahdollisuuteni ovat varmasti aika vähäiset. Jos asiasta haluaisi lyödä vetoa, niin minun kertoimeni pomppaisivat varmasti taivaisiin.

Finlandia-palkinnon saajan valitsee tänä vuonna kulttuurineuvos Tuula Arkio. Voittaja julkistetaan joulukuun 2. päivänä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.