Mainos

Savonlinnan Tosca on kauhua hautausmaalla

Tänään Savonlinnan oopperajuhlilla ensi-iltansa saava Giacomo PuccininTosca sai räjähtävät aplodit jo kenraaliharjoituksessa. Brittiläinen huippuohjaaja Keith Warner sijoittaa Toscansa goottilaista kauhuperinnettä henkivään hautausmaalavastukseen ja sanoo, että Puccini on lähempänä Quentin Tarantinon väkivaltaista maailmaa kuin kepeitä Broadway-musikaaleja, vaikka yleisö usein innostuukin vain kauniista musiikista.

Kuin Kubrickin Kellopeliappelsiini

Ohjaaja Keith Warnerin mielestä Puccinilla oli paljon parempi draaman taju kuin nykypäivänä ajatellaan.

-Kun mukaansatempaavimmat melodiat soivat, yleisön pitäisi terästäytyä ja seurata tarkasti sanoja. Hyvin usein ikävimmät asiat tapahtuvat kauneimman musiikin säestyksellä. Tosca on vähän kuin Stanley KubrickinKellopeliappelsiini-elokuva. Puccinikin käyttää upeinta musiikkia järkyttävimpien sanojen tai tekojen taustalla.

-Puccinilla oli nykyaikainen herkkyys musiikin vivahteille. Hänellä oli se hyvin moderni käsitys, että musiikki ei ole pelkästään sieviä tai kauniita säveliä, jotka viihdyttävät tai hierovat aistejasi. Se voi olla myös ironista ja vastakkaista tapahtumille. Musiikki voi luoda väittelyn sen välille, mitä yleisö tuntee musiikin kautta, ja sen mitä se näkee tai kuulee, Warner selvittää.

Hurmaako Tosca tänään Savonlinnan?

Warnerin mielestä Pucciniin on helppoa palata myös siksi, että keskeiset henkilöt ovat kestäviä. Sadistinen, Jukka Rasilaisen esittämä, poliisipäällikkö Scarpia alistaa rakastavaisen parin valtaansa armotta kuin mikä tahansa hirmuhallitsija.

Kenraaliharjoituksessa parhaiten tehosi Toscan rakastettua esittävä Latvian supertähti Aleksandrs Antonenko. Tenori lauloi elämää ylistävän kuuluisan E lucevan le stelle -aarian sellaisella intensiteetillä, että tuntui kuin Antonenko itse olisi ollut menossa teloitettavaksi. Yleisö puhkesikin spontaaneihin aplodeihin, tömistyksiin ja bravo-huutoihin, jotka keskeyttivät oopperan pitkäksi toviksi.

Valtava tunnelataus lavalla

Mutta osansa kesken esityksen tulleista aplodeista saivat myös muut solistit, varsinkin juhlien tämän vuoden taiteilija, nimiroolin laulava Kristin Lewis. Sopraano heittäytyi mustasukkaisuudesta kaihoon ja rakkauteen ja jälleen vihaan ja kauhuun.

-Roolissa on valtava määrä tunnetta. Se vaati minulta paljon itsetutkiskelua. Jouduin etsimään ne kaikki tunteet itsestäni, jotta saatoin käyttää niitä hyödyksi. Toivottavasti pystyn välittämään ne yleisölle. Se on valtava vastuu, jonka otan hyvin vakavasti, kaunotar säteilee.

Lewis oppi äitinsä mukaan laulamaan samaan aikaan kuin puhumaan. -Sain kotoa paljon kannustusta musiikin harrastamiseen. Laulaminen on minun kutsumukseni. Uskon hyvin vahvasti, että meidän on vaalittava ja kehitettävä niitä lahjoja, joita syntymässä saamme. Elämäni tarkoitus on jakaa omaa lahjaani niin monelle kuin pystyn, syvästi uskonnollinen Lewis sanoo.

-Kun menen lavalle, tapahtuu jotain, jota en pysty edes kuvailemaan, jotain taianomaista. Kun kaiken tutkiskelun, harjoittelun ja valmennuksen jälkeen, antaa minänsä astua roolihenkilön sisään, tapahtuu jotain uskomatonta. Tuntuu kuin minä siirtyisin vuoden 1800 Roomaan Toscana. Toivon, että se välittyy yleisölle, eivätkä he näe Kristiniä vaan Floria Toscan ja pystyvät hekin siirtymään tapahtumapaikalle minun kauttani, kuvailee Lewis.

-Rakastan laulaa Olavinlinnan lavalla. Se on erityinen ja jostain syystä lohduttava paikka laulaa. Linnassa on niin paljon historiaa, että se tuntuu elävältä. Se on aina täynnä lämpöä.

Lumoavat kehykset

Myös ohjaaja Warner löytää taianomaisuutta Olavinlinnasta. Savonlinnan oopperafestivaali oli hänelle entuudestaan tuttu ooppera-alan lehdistä ja hänen hyvä ystävänsä on mennyt linnassa naimisiin. -Minua ei tarvinnut edes suostutella tänne, kiireinen ohjaaja vakuuttaa, vaikka tämä versio on jo hänen neljäs Toscansa. -Jos joku maailman suuri oopperatalo, kuten Covent Garden olisi pyytänyt minua tekemään Toscan vielä uudestaan, en olisi suostunut.

-Tämän oopperan tekeminen juuri tässä paikassa oli minusta aivan upea. Täälläkin on tapahtunut historian kuluessa järkyttäviä asioita. Ihmisiä on kidutettu, tapettu, murhattu. Se sopii Toscaan. Kapea ja pitkä näyttämö oli jotain erilaista, jopa jännittävää minulle.

Ohjaaja myöntää, että kun hän saapui valmistelemaan produktiota viitisen viikkoa sitten, oli todella kylmä. -Pari villapaitaa ja takki ja minä olen aika tyytyväinen. Täällä on kuitenkin lumoavat kehykset. En tule koskaan unohtamaan niitä öitä, jolloin teimme valaistuksia. Linnaan johtava silta ehdittiin sulkea ja meidät piti soutaa takaisin mantereelle. Maailmassa ei voi olla kovin montaa oopperataloa, johon voi mennä soutamalla. Sellaiset asiat tekevät tästä erityisen, taianomaisen, Warner kertoo ihastuksissaan.

Katso Terhi Hyvärisen juttu Savonlinnasta

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.