Mainos

Sirkuskeskus Cirko avautuu ensi viikolla

Nykysirkuksen huikein temppu on ensi viikolla avautuva sirkuskeskus Cirko Helsingin Sörnäisissä. Kun yhteiskunnan palveluja muualla karsitaan ja uusien tilojen rakentamista taiteellekin vastustetaan, sirkuksesta tehdään hovikelpoista taidetta 100 vuotta vanhassa suojelukohteessa.

Energialaitoksen tyhjäksi jättämän kojehuoneen tiloista on remontoitu kolmella miljoonalla eurolla sirkusväen toiveet täyttävä 2 500 neliömetrin keskus. Käytössä on esiintymis- ja harjoitustiloiksi kaksi korkeaa hallia. Katsojia tiloihin mahtuu kerrallaan 150 - 220 henkilöä. Vuosittain on luvassa 12 ensi-iltaa.

Esityksiä eri kerroksissa

Esityksiä järjestetään myös pohjakerroksen ravintolassa, joka on auki ohikulkevalle yleisölle. Ensimmäinen suuri koekäyttö on Äitienpäivälounas, johon tietysti on yhdistetty ainakin temppurata yleisölle. Pikkujoulukaudeksi suunnitellaan kabaree-esityksiä.

Keskukseen on koottu myös sirkustaiteen tietotaito, sirkusryhmien toimistotiloja ja Sirkuksen Tiedotuskeskus. Opiskelijoita varten keskukseen kerätään sirkustieteen kirjastoa ja kuva-arkistoja.

Useita sirkusryhmiä tulossa

Harjoitus -ja esiintymistilojen käytöstä on sovittu jo 12 sirkusryhmän kanssa. Eri puolilta Suomea tulevat ryhmät saavat trimmata taitojaan kuukauden vuorollaan. Circo tarjoaa niille joustolattioiden ja muiden teknisten apuvälineiden lisäksi ammattilaisten tuotantoapua ja koulutusta. Yleisöä Cirko laskee saavansa ensi vuonna noin 10 000.

Keskus toimii myös sirkustaiteen markkinointipaikkana: jo toukokuussa järjestetään ensimmäinen kansainvälinen seminaari, johon odotetaan keskeisten näyttämöiden sisäänostajia tutustumaan suomalaisryhmien taitoihin. Suomalaisen sirkusryhmät ovat melkein huomaamatta kehittyneet maailmalla: vuonna 2009 ne järjestivät noin 100 esitystä, joissa oli yhteensä yli 50 000 katsojaa. Keskuksen odotetaan tuovat irralliset ryhmät yhteen ja parantavat niiden kehittymismahdollisuuksia.

Wallinin hattutemppu

Sirkusväki kiittää opetus -ja kulttuuriministeri Stefan Wallinia (RKP), joka ajoi läpi pysyvät määrärahat valtion budjettiin. Wallinin aikana taiteen määrärahat kasvoivat muutenkin kolmanneksella - sen mahdollisti kansan veikkausinto. Määräosa veikkausvoittovaroistahan on korvamerkitty kulttuurille.

Helsingin kaupungin silloinen kulttuurijohtaja Pekka Timonen (joka nykyisin johtaa World Design Capital -vuotta) tarjosi energialaitokselta tyhjäksi jääneitä tiloja Circon johtaja Tomi Purovaaralle vuonna 2004.Unelmien tilatarjous oli helppo ottaa vastaan. Ja mikä parasta, kaupunki remontoi tilat toiveiden mukaan ja tukee toimintaa yhdessä valtion kanssa 300 000 eurolla vuodessa. Saman verran pitäisi kertyä tuloja lippumyynnistä ja tilojen vuokrauksesta.

Sirkus kiinnostaa nuoria

Kaiken nähnyt suomalainen nykynuoriso on yllättäen kiinnostunut sirkuksen harrastamisesta: nuorisosirkuksia toimii 35 paikkakunnalla, ja vakituisia harrastajia on noin 4 000. Ammatiksi sirkusta voi opiskella Turussa ja Tampereella. Haaveissa on yliopistotason koulutus tulevaisuuden taideyliopistossa.

Suosion selittää 5-vuotiaasta asti sirkusta tehnyt Maksin Komaro näin:

– Sirkuksen voima on siinä, että se on ainut taiteenlaji kaikille kuudelle aistille; se näyttää upealle, musiikki soi, se tuoksuu popkornille ja hevosen paskalle. Ja kun lippuja on myyty liikaa, sä tunnet vieressä istuvan ja sitten kuudennelle aistille on kuoleman pelko. Sä voit oikeesti aistia, että joku voi kuolla lavalla - siihen ei mikään muu taide pysty, Komaro selvittää.

Katso Merja Sundströmin juttu (Seitsemän uutiset 28.4.2011)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.