Mainos

Sisko kirjoitti lähikuvan Renny Harlinista

Menestyselokuvia, Hollywood-elämää, epäonnisia naissuhteita ja ammatillisia pettymyksiä... Tuire Harjola kertoo tuoreessa kirjassaan, miten hänen pikkuveljestään Rennystä tuli maailmankuulu elokuvaohjaaja ja miten elämä on kohdellut Suomen suurinta elokuvajulkkista.

”Auringonsäteet siivilöityivät pölyisen ikkunan läpi poikakodin luokkahuoneeseen.” Renny Harlinin esikoiskirjan ensimmäinen lause on kuin elokuvasta. Kymmenvuotiaan pöytälaatikkoromaani kertoo poikakodin kasvatista, joka pakeni epäreilun opettajan piinaamana luokkahuoneen ikkunasta vapauteen. Huonokuuloinen ajuri otti pojan kyytiin peltoaukean takaisella kärrytiellä – ja maailma oli auki!

Tarina voisi olla vaikka Harlinin omasta elämästä; Riihimäellä syntynyt, pienenä Helsingin Kulosaareen muuttanut lahjakas poika koki kotimaan taiteellisen ilmapiirin ahdistavana ja luomisen intoa rajoittavana ja löysi ohjaajan taivaan rapakon takaa, Hollywoodista.

Harlin muutti Yhdysvaltoihin Jäätävä polte -filmin kuohun ollessa kiivaimmillaan, mutta tähtäin oli ollut maailmalla jo pitkään. Hänen ei muutenkaan tarvinnut lähteä Suomesta pakon edessä. Koulussa hän oli opettajien – ja tyttöjen – suosiossa, ja kotona hänellä oli rakastava perhe. Ura oli lähtenyt nousuun jo opiskeluvuosina.

Vaikean synnytyksen kautta maailmaan

Renny Harlin on tehnyt elokuvia Yhdysvalloissa parikymmentä vuotta. Juuri viisikymmenvuotisjuhlia Helsingissä viettäneen ohjaajan elokuvat ovat tuottaneet yli miljardi dollaria. Harlin yltää tuloksella maailman kuudenkymmenen tuottoisimman ohjaajan listalle.

Toissapäivänä Harlin matkusti Yhdysvaltoihin markkinoimaan uutta 12 Rounds -elokuvaansa. Matkalukemiseksi hän sai tänään ilmestyneen Lähikuvassa Renny Harlin -teoksen. Siinä hänen isosiskonsa, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Tuire Harjola, 53, kertoo sisarussuhteen kehityksestä suojatusta varhaislapsuudesta aikuisuuteen ja nykyhetkeen.

– Veljeni syntymä, jossa isä lääkärinä avusti, oli vaikea, ja siitä jäi jotain lopullisesti veljeni kehon muistiin. Sitä ei koskaan pyyhkinyt pois äidin erityinen huolenpito, iltaisin toistetut loputtomat hyvänyön rituaalit, kehu ja kannustus. Jokin oli alussa mennyt rikki, Harjola kirjoittaa.

Suositun Jalna-kirjasarjan punatukkaisen hurmurin mukaan Rennyksi nimetyn Harlinin ensimmäinen elinvuosi oli muutenkin vaikea. Hän sairasti keuhkokuumeen ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä ja joutui sen vuoksi sairaalaan.

”Renny lähti tarpeeksi kauas”

Tuire Harjola kertoo, että Renny Harlinilla ja hänen äidillään on ollut aina hyvin tiivis suhde. Se voi olla jopa yksi syy siihen, että Renny muutti niin kauas kotimaastaan.

– Äiti halusi omalle elämälleen ulokkeen lapsista. Sitoutumisellaan hän sitoutti meidät. Minulle irti pyristeleminen koitui vaikeaksi; Renny lähti tarpeeksi kauas.

– Koin itse äidin huolenpidon, kontrolloivan otteen ja toisaalta valtavan kannustuksen joskus ahdistavaksi. Jos Renny koki jotain samanlaista ja tajusi luovan potentiaalinsa, poismuuttaminen saattoi olla keino päästä omille jaloilleen ja täysin itsenäiseen taitelijan elämään, Harjola pohtii.

Renny vakuuttui kirjahankkeen tärkeydestä

Lähikuvassa Renny Harlin (Otava 2009.)

Tuire Harjola kirjoitti lähikuvan veljestään yksin, eikä haastatellut siihen kirjan kohdetta. Teoksessa on sellaisiakin asioita, joista sisarukset eivät ole aiemmin edes puhuneet.

– Kun kerroin Rennylle, että olen suunnittelemassa tällaista ja että kirja mitä todennäköisimmin myös ilmestyy, Rennyn ensireaktio oli varauksellinen. Hän kysyi, miksi haluan kertoa hänen yksityiselämästään, vaikka hän ei ole puhunut siitä edes itse. Sain hänet kuitenkin vakuuttuneeksi, että olen tekemässä jotain tärkeää.

Vaikka teoksessa on varsin henkilökohtaisia tunnustuksia, Harjolaa ei pelottanut jättää sitä käsistään.

– Oloni oli koko kirjoitusprosessin aikana turvallinen, eikä sen valmistuminenkaan tuntunut haikealta. Odotan tietysti miten lukijat ottavat sen vastaan, mutta edelleen olen kokemusteni ja sanojeni takana.

Kirja ei kerro vain Harlinista vaan myös Harjolasta itsestään.

– Jo kirjan kansikuva on monimerkityksinen. Siinä lukija kohtaa Rennyn kasvoista vain puolikkaan. Itse kukin voi miettiä, olenko se minä ja onko se minun ääneni, joka kuvan täydentää, vai täydentävätkö sitä mahdollisesti lukijan omat kokemukset.

Harjola kertoo kirjoittaneensa kirjan paitsi selvittääkseen hänen ja Rennyn välistä suhdetta myös ymmärtääkseen, miten ihminen kasvaa ja miten kokemukset ihmistä muokkaavat.

– Käsittelen siinä hyvin paljon perheenjäsenten välisiä suhteita. Uskon, että kirja löytää kosketuspintaa ihmisistä, jotka ovat eläneet perheessä ja sisaruussuhteessa.

Vuodet ovat lähentäneet sisaruksia

Tuire Harjola tunnustaa, että hänen suhteensa veljeen ei ole ollut aina vain kannustava ja myönteinen. Muun muassa Renny Harlinin elokuvaopiskelijaksi pääseminen herätti siskossa kateutta. Välillä hän on tuntenut olonsa myös sivulliseksi seuratessaan menestyneen sukulaisen uraa.

– Olen arvioinut Rennyä jollain lailla sivusta ilman että olisin syventynyt hänen motiiveihinsa ja ottanut selvää, miksi on niin kuin on ja mitä todella tapahtuu. Olisin ehkä halunnut tietää enemmän, että olisin voinut olla oikeudenmukainen ajatuksissani veljeä kohtaan. Kun sitä tietoa ei ole ollut, olen tuntenut itseni jollain lailla yksinäiseksi. Mutta tämän prosessin myötä olen oppinut ymmärtämään veljeäni ihan uudella tavalla.

Nykyään sisarukset ovat Harjolan mukaan hyviä ystäviä.

– Kun molemmat olemme oikeasti aikuisia, tuntuu, että voimme tavatessamme jatkaa ystävien lailla juuri siitä, mihin edellisellä kerralla jäimme. Me ymmärrämme toinen toisiamme. Minusta on upeaa, että vaikka pitkä välimatka on erottanut meitä konkreettisesti jo kohta kaksikymmentä vuotta, olemme nyt ehkä yhä läheisempiä.

Renny avautuu äidille

Vaikka Renny Harlinin uraan on mahtunut monenlaista, kolhut työelämässä ja ihmissuhteissa eivät ole voineet olla vaikuttamatta. Tuire Harjola kertoo, että tekeillä olevan Mannerheim-elokuvan talousvaikeudet ja toisaalta taas yhden ihmissuhteen päättyminen ovat olleet kipeitä pettymyksiä Renny Harlinille.

– Julkisesti sitä ei huomaa. Henkilökohtaisena haavoittuvana ihmisenä, joka menettää tilapäisesti tavoitteensa tai ne murenevat, hän on kuitenkin puhunut vaikeuksistaan lähimmilleen. Erityisesti Renny on avautunut äidille ja kertonut, että nyt on todella vaikeaa.

Kaakkao on muuttunut cocktaileihin

Vuodet Yhdysvalloissa ovat muuttaneet Renny Harlinin hänen siskonsa mukaan sosiaalisemmaksi ja entistä määrätietoisemmaksi.

– Tietenkin amerikkalainen elämäntapa on toinen kuin täällä Suomessa. Ihmisten täytyy tuntea oikeita henkilöitä päästäkseen eteenpäin ja toteuttaakseen unelmia. Vaikka meillä ovat ihan samanlaiset lähtökohdat, olen itse arempi enkä usko samalla tavalla omiin visioihini. Elän enemmänkin illuusioissa.

Harlin on saanut maistaa Hollywood-ohjaajana elämää, joka on varsin kaukana siitä, millaista se oli hänen ja Tuire Harjolan lapsuudessa. Tuolloin suurinta herkkua oli ”kaakkao” ja purukumin jauhaminen oli ruma tapa.

– Nautinnot olivat aika pieniä, mutta oli paljon läheisyyttä, yhdessä tekemistä, naurua ja herkkuhetkiä. Mittakaava, jossa Renny nyt nauraa ja nauttii, on kuitenkin todella paljon suurempi. Olisiko niin, että ruokahalu kasvaa syödessä…?

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.