Mainos

"Sisu” innosti englantilaistutkijan laatimaan positiivisen sanaston – mukaan pääsi neljä suomalaissanaa

Maailma on täynnä sanoja, joita on lähes mahdoton kääntää toiselle kielelle. Suomen sisu-sana sai englantilaistutkijan laatimaan nettiin sanaston hankalasti käännettävistä, myönteisistä termeistä.

"Hankalien myönteisten sanojen sanasto" sai alkunsa viime syksynä Yhdysvalloissa järjestetyssä positiivisen psykologian yhdistyksen tapaamisessa. Lontoolaisyliopiston luennoitsija ja tutkija Tim Lomas kuuli siinä suomalaisen Aalto-yliopiston tohtorikoulutettavan Emilia Lahden puhuvan "sisusta". Tapauksesta raportoi yhdysvaltalainen aikakauslehti The New Yorker.

Lomas innostui hänelle uudesta sanasta, jonka hän ymmärsi kuvaavan voimaa, rohkeutta ja peräänantamattomuutta, joka auttaa ihmistä selviämään poikkeuksellisista haasteista. Lomas oivalsi myös, että tuota suomalaisille ilmiselvästi hyvin tärkeää sanaa on mahdoton kääntää englanniksi yhdellä termillä.

Lomas jäi pohtimaan sisun merkitystä vielä kongressin jälkeenkin ja tajusi, että eri kielissä on varmasti lukemattomia vastaavia, myönteisiä ilmaisuja, joita ei pysty lyhyesti selittämään muilla kielillä. Lopulta hän päätti koota ne kaikki yhteen paikkaan kaikkien luettavaksi. 

Lomasin alkuperäiseen sanastoon kertyi kaikkiaan yli 200 sanaa lähes 50 eri kielestä. Sanakirjan tammikuisen julkaisun jälkeen sanastoon löytyi vielä vielä noin 200 uutta sanaa yli 10 kielestä. 

Myötähäpeäkin voi olla positiivinen tunne

Suomen kielestä Lomasin sanastoon päätyivät ”sisun” (erityislaatuista päättäväisyyttä kohdata haasteita) lisäksi sanat ”jaksaa” (omata energiaa, innostusta ja itseluottamusta esimerkiksi tarttua johonkin toimeen), ”myötähäpeä” (epäsuora nolouden, häpeän ja nöyryytyksen tunne) ja ”talkoot” (vapaaehtoinen ja yhdessä toteutettu jonkin yhteisön eteen tehty työ.)

Samaan kategoriaan ”sisun” kanssa pääsi muun muassa Bantu-heimon käyttämän tshiluban sana "ilunga". Sillä tarkoitetaan valmiutta antaa anteeksi jotain ensimmäisellä kerralla, sietää vielä toinenkin kerta – mutta ei enää kolmatta.

Norjasta pääsi mukaan ulkona lämpimässä säässä nautittu olut

Myös eri maiden omalaatuiset tavat näkyvät sanastossa. Norjasta sanastoon on päätynyt muun muassa termi ”utepils”, joka tarkoittaa ulkoilmassa, erityisesti vuoden ensimmäisenä lämpimänä päivänä nautittua olutta.

Saksan kielestä sanastoon on noukittu muun muassa sana “Heimat”. Se merkitsee syvälle juurtunutta ja vahvaa mieltymystä jotain paikkaa kohtaan.

Hollannista Tim Lomas on valinnut listalle muun muassa sanan ”queesting” (sallia sallia rakastajan pääsy omaan vuoteeseen rupattelemaan.)

Australian aboriginaalien kielessä Lomasta on kiehtonut sana "dadirri", joka tarkoittaa syvällisyyttä ja hengellisyyttä heijastavaa kunnioittavaa ja mietteliästä kuuntelua.

Filippiineillä puhutusta tagalogista sanastoon on otettu sana "gigil", joka kuvaa vastustamatonta halua tai tarvetta nipistää tai puristaa jotakuta siksi, että hän on niin rakas tai arvostettu.

Arabian kielen sana "tarab" tarkoittaa puolestaan musiikin aiheuttamaa ekstaasia tai hurmaannusta.

Ilmasto heijastuu sanastoon

Tim Lomas arvelee The New Yorkerissa, että pohjoisiin kieliin on päätynyt monia sanoja kylmän ilmaston takia. Sellaisia ovat esimerkiksi norjan "koselig", ruotsin "mysa", tanskan "hygge" ja hollannin "gezellig". Ne kaikki kuvaavat fyysistä tai henkistä mukavuutta.

Vastaavasti eteläeurooppalaisissa kielissä on monia sanoja, jotka ilmaisevat ulkona hengailua ja tunnelmasta nauttimista.

Englantia, mandariinikiinaa ja ranskaa itse puhuva Lomas uskoo, että eri kulttuurien ”tunnesanaston” opiskelu voi auttaa ihmisiä ymmärtämään ihan uudella tavalla sitä, millaisena kyseisten kulttuurien jäsenet näkevät maailman, mitä asioita he pitävät tärkeinä ja mikä tekee heidät onnellisiksi. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.