Mainos

Suomalaiset kansansadut nyt kirjoissa ja kansissa

Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkiston hanke suomalaisten kansansatujen julkaisemiseksi on saatu päätökseen. Kolmikymmenvuotisen hankkeen päätteeksi Suomalaiset kansansadut -sarjassa ilmestyi kuudes osa Pilasadut ja kaskut.

Satusarjassa on ilmestynyt jo kuudes osa

Kirjoissa ja kansissa ovat nyt kaikki ne kansansadut, jotka sisältyvät kansainväliseen Aarneen-Thompsonin satuluokitukseen. Sarjan toimitustyö alkoi 1960-luvun lopulla, ja sen ensimmäinen osa Ihmesadut ilmestyi vuonna 1972. Toinen osa Legenda- ja novellisadut, ilmestyi vuonna 1982. Siinä luovuttiin luettavuuden helpottamiseksi tekstien julkaisemisesta murteellisessa asussaan. Ihmesadutkin ilmestyi uudelleen toimitettuna vuonna 1988. Kolmas osa Sadut tyhmästä paholaisesta ilmestyi vuonna 1990, neljäs osa Hölmöläissadut ja valhesadut vuonna 1993 ja viides osa Eläinsadut neljä vuotta sitten.

Julkaisusarja on ensisijaisesti tarkoitettu tieteelliseen käyttöön, mutta se sopii toki lukemistoksi kaikille esi-isiemme suullisesta perinteestä ja kertomataiteesta kiinnostuneelle. Sekä tutkijoita että muita lukijoita palvelevat kirjojen kommentit. Jokaisesta satutyypistä kerrotaan lyhyesti sen yleisyys, levinneisyys, kansainvälisyys ja historia. Jokaiseen osaan sisältyvät myös luettelot tekstien kotipaikkakunnasta, muistiinmerkitsijöistä ja kertojista. Pilasadut ja kaskut -teos on kooltaan sarjan laajin. Tekstien lukumäärä on 555. Kirja sisältää kertomusperinnettä sen keveimmältä ja huvittavimmalta laidalta, kertomuksia uskottomista puolisoista, kosinnoista ja vanhoistapiioista, papeista ja lukkareista, lautamiehistä ja tuomareista. Mukana on myös perinteellisiä pitempiä pilasatuja, kuten esimerkiksi sadut Rikas ja köyhä Matti, Kaikkitietävä tohtori ja Mestarivaras. Monet aiheista tunnetaan useissa maissa. Suomalaisversiona ovat mukana muiden muassa ruotsalaiset Bellman-kaskut, saksalaiset Till Eulenspiegel -tyyppiset jutut sekä ranskalainen Patelinin häränmyynti. Monet aiheet löytyvät Decameronesta. Kirjasarjan on toimittanut fil.lis. Pirkko-Liisa Rausmaa, joka on myös järjestänyt ja luetteloinut Kansanrunousarkiston satukokoelmat.

Kirjailijarakkautta ja televisiokeskusteluja

Suomen kirjallisuuden klassikoita -sarjassa SKS julkaisee neljä teosta: Aleksis Kiven Runot, Eino Leinon Helkavirsiä I-II, Juhani Ahon Papin tytär ja Papin rouva sekä Viljo Kajavan 1930-luvun runot. Kesäkuussa ilmestyy Helsinki, a literary companion -antologia. Siihen on koottu ja englanniksi käännetty 35 kirjailijan runoja, novelleja, romaanikatkelmia, kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä pääkaupungista 1800-luvun alkupuolelta nykypäivään. Teoksen ovat toimittaneet Soila Lehtonen ja Hildi Hawkins. Runoutta, mutta myös kirjailijaksi kehittymistä ja rakkautta on Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihdossa vuosilta 1898-1908, jonka Antero Manninen ja Hellevi Arjava ovat koonneet ja toimittaneet Silkinhienot siteet -teokseksi.

Historian väitöskirjoja julkaistaan runsaasti. Reijo Ahtokarin Salat ja vallat on tutkimus vapaamuurareista suomalaisessa yhteiskunnassa vuosina 1756-1996. Se on ensimmäinen kokonaisselvitys tästä aiheesta. Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen piirissä on syntynyt teos Modernin lumo ja pelko. Siinä on kirjoituksia 1800- ja 1900-lukujen vaihteen sukupuolisuudesta. Toimittajina ovat Kari Immonen, Ritva Hapuli, Maarit Leskelä ja Kaisa Vehkalahti. Kielentutkimuksen puolella on valmistunut Pirkko Nuolijärven ja Liisa Tiittulan tutkimus Televisiokeskustelun näyttämöllä. Siinä analysoidaan television yhteiskunnallis-poliittisia keskusteluja ja piirretään kuvaa institutionaalisesta keskustelusta.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.