Mainos

Suuri yleisö unohtui Tieto-Finlandia -kisasta

Ei yhtään syksyn puheenaihetta, ei yhtään mielipidekirjaa, ei yhtään elämäkertaa, ei luonto-, puutarha- tai keittokirjoja, ei tieteen popularisointeja, ei suuria kustantajia. Tämän vuoden Tieto-Finlandian palkintolautakunta on päätynyt omaperäiseen ja epäkaupalliseen ratkaisuun asettaessaan ehdolle vain tuhteja tietopaketteja.

Ehdokaskirjojen teemat käsittelevät karjalaisuutta, majakoita, kirveen historiaa, metsähallitusta, Porvoon 1809 juhlamenoja ja huumeiden historiaa. Ne ovat huolella tehtyjä erikoisalojen kirjoja, jotka osoittavat miten upeita tietokirjoja Suomessa tehdään alalta kuin alalta, mutta suuren yleisön kirjoiksi niistä ei ole.

Raadin asettamat kuusi ehdokasta ovat Roope HollméninJuuret Karjalassa, Seppo LaurellinValo merellä. Suomen majakat 1753-1906, Juha MaasolanKirves, Antti Parpolan ja Veijo ÅberginMetsävaltio. Metsähallitus ja Suomi 1859-2009, Henrika TandefeltinPorvoo 1809. Juhlamenoja ja tanssiaisia sekä Mikko YlikankaanUnileipää, kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800-1950.

Menestyneet puheenaiheet eivät ehdolla

Suuri yleisö toivoo Tieto-Finlandia -raadilta myös isänpäivä-, joululahja- tai lukuvinkkejä kenelle tahansa, mutta niitä ei raadilta nyt herunut, niin erikoisalojen teoksia ehdokkaat ovat. Kauden puheenaiheet ja kehutut menestyskirjat jätettiin kaikki kisan ulkopuolelle, esimerkkeinä vaikkapa Mauno SaarenHaavikko-niminen mies, Matti SimolanRatakatu 12 tai John SimoninKoneen ruhtinas.

Palkintolautakunnan puheenjohtaja, pääjohtaja Pekka Puska kertoi puheessaan palkintolautakunnan työn olleen vaativa, mutta hyvin antoisa kokemus.

- On ollut kiehtovaa ja upeaa huomata, kuinka suuri määrä korkeatasoisia tietokirjoja reilun viiden miljoonan asukkaan maassa on voitu tuottaa. Se osoittaa niitä henkisiä ja aineellisia voimavaroja, joita kansakunnalla on, Puska sanoi.

Raati myös muistutti, kuten monet raadit aiemmin, että on vaikeaa verrata appelsiinia ja banaania. Lautakunta löysikin 20-30 kirjaa, joista mikä tahansa olisi sen mukaan hyvin voinut päästä kuuden parhaan joukkoon.

Palkintolautakuntaan kuuluivat pääjohtaja Pekka Puska puheenjohtajana, sekä ekonomisti, journalisti Max Arhippainen ja vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard. Lopullisen palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. 30 000:n euron palkinto jaetaan 26. marraskuuta.

Valintalautakunnan perustelut palkintoehdokasvalinnoilleen

Hollmén, Roope: Juuret Karjalassa. Facto

Roope Hollmén tarjoaa monipuolisen ja kattavan perusteoksen Karjalasta, Karjalan historiasta ja karjalaisuudesta. Kysymyksessä on moderni kirja, joka on kirjoitettu tämän päivän tiedoilla ja tämän päivän lukijoille. Se avautuu myös sellaiselle lukijalle, jolla ei ole omaa sidettä menetettyyn maakuntaan. Hollmén ei kerro Karjalasta vain heille, jotka hänen tapaansa etsivät tietoa juuristaan Karjalassa. Hän kirjoittaa myös muille suomalaisille, jotka ovat kiinnostuneita siitä karjalaisuudesta, josta vähitellen on tullut osa yleissuomalaisuutta. Tietoa esitetään havainnollisesti, kiintoisasti ja runsaasti kuvitettuna.

Laurell Seppo (pääkirjoittaja): Valo merellä - Ljuset till havs. Suomen majakat 1753-1906Finlands fyrar. Päävalokuvaaja Petri Porkala. Ruotsinnos Pär-Henrik Sjöström. John Nurmisen Säätiö.

Seppo Laurell ja kirjan muu toimituskunta on koonnut asiantuntevan ja hyvin kauniin merkkiteoksen Suomen majakoista. Sanoin, kuvin ja aikaisemmin tuntemattomin alkuperäispiirustuksin kirja kertoo tyhjentävästi itse majakoista, niiden historiasta ja arkkitehtuurista. Kirja ei kuitenkaan rajoitu vain majakkalaitokseen. Asettamalla sen kehitystä kunkin ajan historialliseen viitekehykseen kirja on samalla kertomus merenkulun kehityksestä. Täten teos kuvaa myös ratkaisevan osan maamme kansainvälistymisen historiasta. Se on kertomus siitä, miten Suomi avautui maailmalle.

Maasola, Juha: Kirves. Maahenki

Juha Maasola kirjoittaa erään arkisen välttämättömyysesineen kautta elävää kulttuurihistoriaa. Kirveeseen kietoutuvien työn kuvausten, siihen liitettyjen tunteiden ja siitä nousevien merkitysten myötä valottuu koko maantieteellisten ja ilmastollisten olosuhteiden sanelema elämäntapamme. Valottamalla tiettyä esinettä, ja sen moninaisia käyttötapoja, Maasola lausuu jotakin hyvin yleistä ihmisistä, ja heidän yrityksestään ja kyvystään selviytyä kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa. Visuaalisesti hyvin vahvassa kirjassa hänen sanomansa löytää lukijansa.

Parpola, Antti - Åberg,Veijo:Metsävaltio. Metsähallitus ja Suomi 1859-2009. Edita

Antti Parpola ja Veijo Åberg ovat kirjoittaneet yritys- ja laitoshistoriikkien huippuun kuuluvan teoksen. Suomalaisen elämän keskeisiä asioita on metsä, niin elannon kuin virkistyksen näkökulmasta. Kirja kuvaa valtion omistamien metsien hallinnoijan, Metsähallituksen, 150 vuoden historiaa pätevästi, hyvin kuvitettuna ja kauniisti taitettuna. Kirja kertoo ansiokkaasti itse laitoksen ja sen henkilökunnan kehitysvaiheista sekä metsän hyötykäytön ja ympäristövaatimusten jatkuvasta tasapainottamisesta.

Sen suurimpiin ansioihin kuuluu kuitenkin laitoksen kehitysvaiheiden peilaaminen ympäröivän yhteiskunnan muutokseen. Tämä tekee kirjasta yhtä paljon suomalaisen metsän kuin metsästä riippuvien suomalaisten historiikin. Metsän kautta kirjoitetaan samalla Suomen modernisoitumisen historiaa.

Tandefelt, Henrika: Borgå 1809. Ceremoni och fest. SLS. Porvoo 1809. Juhlamenoja ja tanssiaisia. SKS. Suomennos Jussi T. Lappalainen.

Henrika Tandefelt käsittelee hyvin tunnetuttua historiallista tapahtumaa, mutta onnistuu tuomaan uutta valoa siihen. Tapahtumat, kun kansakunta syntyi kaksisataa vuotta sitten Porvoossa, herätetään eloon kuvaamalla niitä hyvin läheltä, osallistujien ja ympäröivän väen silmin. Elävällä ja aistikkaasti valikoiduilla yksityiskohdilla maustetulla tekstillä Tandefelt ikään kuin siirtää lukijaa taaksepäin ajassa. Huolellisesti dokumentoidut käytännön järjestelyt valottavat samalla sen ajan porvoolaista politiikkaa, kulttuuria ja jokapäiväistä elämää. Harvoin on historian suurten saumakohtien kuvaamista onnistuttu yhdistämään näin nautittavalla tavalla silloisen ympäröivän maailman todellisuuteen.

Ylikangas, Mikko: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800-1950. Atena

Mikko Ylikankaan kirja tarjoaa uuden ja yllättävän tietopaketin vähemmän tarkastellusta historiastamme. Huumeet ovat globaali uhka, joita yleensä tarkastellaan nykyaikaisen yhteiskunnan ja globalisaation seurauksena. Ylikangas tuo kuitenkin useimmille tuntemattoman historiallisen näkökulman Suomen nautintoaine- ja riippuvuushistoriaan. Hän kertoo kertomuksen, joka on ristiriidassa perinteisen kansallisen omakuvamme kanssa. Ylikangas osallistuu puheenvuorollaan myös keskusteluun suomalaisuudesta. Huolellisesti kirjoitettu teos avaa uuden ikkunan suomalaiseen elämäntapaan. Huumeiden käytön historian kautta hän luo myös uuden, kiinnostavan risteyskohdan erilaisille ylä- ja alakulttuureille.

Edellisvuosien Tieto-Finlandia -ehdokkaat ja palkitut www.kustantajat.fi

Katso Terhi Hyvärisen juttu (Seitsemän uutiset 5.11.2009)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.