Mainos

Tällaisia ovat dekkarin tekijöiden kirjasuosikit

Suomi lukee kesällä dekkareita. Uutuusjännäreitä ostetaan kirjakaupoista, ja vanhempia teoksia haetaan kirjastoista. Kirjastoinformaatikko Marja-Leena Länsipuron mukaan dekkarihyllyt alkavat tyhjetä heti juhannuksen jälkeen. Heinäkuussa lempikirjaa voi olla enää vaikea löytää.

Dekkarit maistuvat kesällä myös jännäreiden kirjoittajille itselleen. Esimerkiksi Leena Lehtolainen lukee Agatha Christietä ja Jarkko Sipilää. Outi Pakkanen viihtyy Reijo Mäen ja Donna Leonin seurassa. Tuttujen kirjailijoiden suosikkilistoilla lon lisäksi elämäkertoja, tyttökirjoja ja tietoteoksia.

Unelmamatka tyttökirjojen maisemiin

Leena Lehtolaisen uusin romaani, Maria Kallio -dekkari Minne tytöt kadonneet, ilmestyy elokuun alussa. Myöhemmin syksyllä hän julkaisee kirjan taitoluistelusta yhdessä Taitoluistelu-lehden päätoimittajan Kaisa Viitasen kanssa.

Sinne asti Lehtolainen lomailee. Loman aluksi hän toteutti 40 vuoden haaveensa ja matkusti Kanadaan Prinssi Edwardin saarelle Lucy Maud Montgomeryn tyttökirjojen tapahtumapaikoille.

Sitä myöten alkukesä vierähti Montgomeryn opusten parissa. Lehtolainen lukee tänä kesänä myös liudan uutuuksia.

– Lukemattomien uutuuksien pinossa on muun muassa Peter FranzéninTumman veden päällä. Lisäksi olen saanut kiristetyksi pojaltani Reijo Mäen ja Jarkko Sipilän uusimmat teokset. Kun kaverit kirjoittavat dekkareita, jotka ilmestyvät kesällä, niitä on kiva lukea.

Lehtolainen nauttii kesällä myös klassikkodekkareista.

– On aina hauskaa käydä läpi muun muassa vanhoja Agatha Christie klassikoita. Niissä on viehättävää ajan patinaa, ja palaan itse niihin yhä uudestaan. Ja vaikka ne ovat toisaalta oman aikansa lapsia, ihan samat kuviot toistuvat nykydekkareissakin.

Reijo Mäki pääsee kesällä elokuvaan

Reijo Mäen 21. Vares-dekkari, Kolmijalkainen mies, ilmestyi kesäkuun alussa. Solar Films kuvaa puolestaan parhaillaan kuutta uutta Vares-elokuvaa. Ne tulevat ensi-iltaan ensi vuonna ja tähtäävät kansainväliseen levitykseen.

Mäki odottaa innokkaasti cameo-roolia tulevissa filmeissä.

– Olen notkunut kahdessa aiemmassa elokuvassa Uuden Apteekin baaritiskillä Jaloviina-pipo päässä. Tuleviinkin filmeihin on keksitty kohtaus, jossa katsojat tulevat näkemään minut, Mäki vitsailee.

Mäki herkuttelee Mielensäpahoittajalla

Mäki rentoutuu kesällä kollegoidensa hengentuotteiden ääressä.

– Vaikka teen kesällä töitä, eli kirjoitan seuraavaa kirjaani, aion välillä pitää lomaa lukien. Tänä kesänä luen muun muassa Anja Snellmanin uuden kirjan Parvekejumalat. Anja on löytänyt taas kerran sellaisen aihepiirin, joka todella on tässä ajassa.

– Toinen ihan erityyppinen kirja, jolla aion herkutella ja joka hykerryttää jo ideana, on Tuomas KyrönMielensäpahoittaja. Se kertoo miehestä, joka pahoittaa mielensä kaikista maailman asioista.

Klassikoiden joukosta Mäki noukkii luettavakseen Hunter S. Thompsonin teoksen Suuri hainmetsästys.

– Tässä gonzojournalismin perusteoksessa on riittävästi luettavaa pitkiinkin sadepäiviin. Siinä risteilevät suoranainen hulluus ja nerokkuus. Kirjan sivuilta pysyy lukemaan kohtalon, jonka Thompson oli itselleen kirjoittanut. Kun kynä ei enää kulkenut, hän pani revolverinpiipun suuhunsa. Lisäksi hän toivoi, että hänen tuhkansa ammuttaisiin tykillä Kalliovuorille. Ja niin myös kävi – ja se on kyllä aika komea lähtö.

Mäen rakkain ja ahkerimmin käytössä kulunut kirja on Mika WaltarinMikael Karvajalka.

– Se on täydellinen paketti syvää yhteiskunnallista ja uskonnollista problematiikkaa, huumoria, jännitystä, erotiikkaa ja romantiikkaa.

Rikostoimittaja tunnustautuu fakiiriksi

Jarkko Sipilän uusin dekkari ilmestyi toukokuun lopussa. Katumurha on kymmenes komisario Takamäen murharyhmästä kertova rikosromaani.

Rikostoimittajana leipätyötään tekevä Sipilä pitää kesällä taukoa kirjoittamisesta, mutta mielessä muhii jo seuraava tarina.

Itse Sipilä ei lue kesällä dekkareita mutta ymmärtää heitä, jotka nauttivat niiden lukemisesta.

– Dekkarit ovat parhaimmillaan viihdyttäviä, jännittäviä ja antavat ajattelun aihetta yhteiskunnasta. Rikos peilaa tavallaan yhteiskunnan kovaa puolta, jossa asiat ovat mustavalkoisempia kuin normaaliyhteiskunnan harmaa alue on.

Sipilä lukee itse kesällä muun muassa tietokirjoja ja muistelmia. Lempipaikka lukemiseen on sänky.

– Varsinkin jos sattuu oikein tylsä kirja, se on tehokas unilääke. Ehkä klassisin esimerkki sellaisesta on Viktor Vladimirovin muistelmat. Puoli sivua riitti unen saamiseen, Sipilä vitsailee.

Muuten Sipilä valikoi lukukirjansa tunnelman mukaan. Yksi tuoreista tuttavuuksista on englantilaisen Adrian GoldsworthynRooman puolesta: Sotilaat, jotka loivat Rooman valtakunnan.

– En olisi voinut koskaan kuvitella, että innostuisin puunilaissotien yksityiskohtaisesta selvittämisestä. Mutta kirja on hyvin kirjoitettu, ja sen tarinat ovat mielenkiintoisia.

Sipilä suosittelee kesälukemistoon myös Kristoffer Andrewin Englannin tiedustelupalvelun MI5:n historiikkia. Hän lukee sitä itse parhaillaan englanniksi.

– Se on parin tiiliskiven paksuinen teos, eli jos sen aloittaa, saa olla vähän fakiiri, että saa sen loppuun. Siinä on kuitenkin hyviä tarinoita muun muassa siitä, miten tiedustelupalvelu luotiin ja miten eri ihmisiä harhautettiin sen luomisessa. Lisäksi siinä pohditaan, miten yhteiskunta toimii kovina aikoina ja millä perusteilla ihmisiä tarkkaillaan.

Stadin friidu varoo toisten dekkareita

Kesäkuussa Stadin friiduksi nimetty Outi Pakkanen tunnetaan Helsinkiin sijoittuvista jännitysromaaneistaan. Sellainen on myös hänen seuraava kirjansa Seuralainen, joka ilmestyy syyskuussa.

Pakkanen pitää kesällä lomaa kirjoittamisesta. Sen sijaan hän viihtyy muiden kirjojen ja myös dekkarien äärellä.

– Omalla kirjoituskaudellani talvella ja keväällä en lue ollenkaan dekkareita, etten vahingossakaan tulisi plagioineeksi niitä. Mutta kun oma käsikirjoitus on valmis, luen heti muun muassa kollegoideni Eppu Nuotion, Jarkko Sipilän ja Reijo Mäen teokset.

– Lukematta ovat myös uusimmat Donna Leonin ja Paul Austerin kirjat; erityisesti Auster on suuri rakkauteni. Lisäksi aion lukea Tuulen varjo -kirjan tekijän Carlos Ruiz ZafóninEnkelipelin, C. J. Sansomin romaanin Talvi Madridissa ja Anja Snellmanin Parvekejumalat.

Pakkasen kesään kuuluu kaksi klassikkoihin liittyvää perinnettä.

– Minulla on kirjastossa isän perintönä iso valikoima Georges Simenonin Maigret-kirjoja. Otan joka kesä hyllystä summamutikassa jonkin teoksista ja luen sen. Lisäksi luen noin joka kolmas vuosi Lucy Maud Montgomeryn Anna ja pieni runotyttö -sarjan läpi. 1900-luvun alussa ilmestyneet kirjat ovat kestäneet aikaa käsittämättömän hyvin. Lisäksi ne ovat osittain erittäin feministisiä kirjoja.

Jusan silliä kesäkirjan kyytipojaksi

Outi Pakkanen on kirjoittanut dekkareiden ohessa keittokirjan Anna Laineen parhaista resepteistä. Laine on Pakkasen kirjojen hyvään ruokaan mieltynyt päähenkilö. Vuonna 2003 ilmestynyt Porosta parmesaaniin on julkaistu myös pokkarina.

Kirjan herkuista Jusan silli sopii Pakkasen mielestä mainiosti kesäkirjan seuraksi. Resepti on alun perin näyttelijä Jussi Jurkan.

– Jusan silli tehdään näin: Pilkotaan Matias-sillifileet pieniksi annospaloiksi ja pannaan ne lasipurkkiin kerroksittain rouhitun mustapippurin, smetanan ja tilli-ruohosipulisilpun kanssa. Seoksen annetaan tekeytyä huoneenlämmössä pari tuntia ja jääkaapissa pari päivää. Sitten se syödään uusien perunoiden kanssa.

Lue myös: .

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.