Mainos

Tapio Wirkkalan veistotaide vihdoin laajasti esillä

Modernin suomalaisen muotoilun suuri nimi, Tapio Wirkkala, oli myös kuvanveistäjänä edelläkävijä. Wirkkalan aikaansa edellä ollutta veistotaidetta esitellään nyt ensimmäistä kertaa näyttelyssä, joka keskittyy yksinomaan hänen veistoksiinsa. Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa on esillä myös sellaisia Wirkkalan pääteoksia, joita ei ole nähty julkisuudessa vuosikymmeniin.

Ensimmäinen abstraktien veistosten tekijä

Kun muut kuvanveistäjät Suomessa tekivät vielä 1950-luvulla pönäköitä sankaripatsaita, Tapio Wirkkala oli jo siirtynyt abstraktiin veistotaiteeseen. Kuten lasiesineissäänkin, hän käytti myös veistostensa lähtökohtana luonnon puhtaita muotoja: tuntureita, veden pyörrettä tai joenmutkaa. Ulkomailla Wirkkala oli kuvanveistossakin tähti, mutta Suomessa aika ei ollut kypsä. Huomio veistoksille oli kiittävää, mutta vähäistä ja jäi muutoinkin Wirkkalan vahvan muotoilijan maineen alle.

-Siinä missä hän oli muotoilija, itsenäinen, hieno taiteilija, hän oli aivan yhtä lahjakas ja monipuolinen kuvanveistossa, arvio tutkija, taidehistorioitsija Hannele Savelainen EMMAsta ja muistuttaa, että Wirkkala teki veistoksia 50 vuotta. -Wirkkala käytti ainutlaatuisissa vaneriveistoksissaan ohutta koivuviilua ja liimarakenteita yhdessä luottopuuseppänsä Martti Lindqvistin kanssa. Menetelmää on käytetty vain vähän, koska viilu on niin vaikeaa työstää, Savelainen kertoo.

Merkkiteoksia varastojen kätköistä

Tarujen kaukaista pohjolaa kuvaava mahtava yhdeksänmetrinen puureliefi Ultima Thule oli Montrealin maailmannäyttelyssä vuonna 1967 kansallisia ylpeydenaiheitamme, puukäsityön mestarinäyte. Se kuuluu Wirkkalan pääteoksiin, mutta se on ollut esillä viimeisen 25:n vuoden aikana vain kerran Designmuseossa Wirkkalan näyttelyn yhteydessä. Valtio omistaa merkkiteoksen, mutta ei ole keksinyt sille sijoituspaikkaa. Vuonna 1953 Suomen Pankin Vaasan konttorissa ollut ensimmäinen abstrakti veistoksemme Jokimaisema on sekin varastossa.

-Ultima Thulelle on koetettu löytää tilaa, mutta tietysti sen koko on jo niin mahtava, että se aiheuttaa ongelmia: yhdeksän kertaa neljä metriä. Me toivomme nyt, että tämä näyttely herättäisi uutta intoa, että se todella saataisiin sijoitettua jonnekin. Se on niin kuin asioille käy: kun ne sijoitetaan varastoon, ne unohtuvat, Savelainen huokaa.

-Toivotaan nyt sitten, että Wirkkalan kuva ja merkitys kuvanveistäjänä kirkastuu tämän näyttelyn myötä ja samaten, että löytyy julkisia tiloja näille hienoille töille. Wirkkalahan aloitti nimenomaan kuvanveistäjänä ja se oli itsenäinen ja merkittävä osa hänen uraansa, muistuttaa Savelainen.

Katso Terhi Hyvärisen juttu

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.