Mainos

Guggenheimin voittaja selviää - Arkkitehtuuriliitto: "Käyttäjät ratkaisevat tuleeko siitä ikoni kuten Bilbaosta"

Helsingin Guggenheim-museon arkkitehtuurikilpailun voittaja valitaan tänään aamupäivällä kello 11.00 Loppukilpailuun on valittu kuusi finalistia, mutta mukana ei ole yhtään suomalaista työtä.

Arkkitehtitoimistojen liiton toiminnanjohtajan Vesa Juolan mukaan Suomen Guggenheim - museo tulee olemaan merkittävä rakennus, mutta on vaikea sanoa, luoko se jotain uutta arkkitehtuuria.

– On vaikea sanoa, tai tuleeko siitä ikoni kuten Bilbaosta. Kaikilla ehdokkailla on mahdollisuus nousta tällaisiksi ikonisiksi rakennuksiksi. Käyttäjät määrittelevät sen arvon ja merkityksen.

– Bilbao oli muodoltaan uutta, rohkea ja luova. Mutta jos ajatellaan Musiikkitaloa, niin se on arkkitehtuurisesti on rauhallinen, mutta talona vilkas ja hyvin hyödynnetty.  Läheisyyteen rakennettava keskuskirjasto täydentää aluetta, joten tästä tulee uusi kaupungin sydän.

Juolan mukaan Helsingillä tulee Guggenheimin rakentamisen myötä olemaan useita keskuksia.

Maailman laajuinen trendi - kulttuurirakennukset veden äärelle

– Guggenheimin rakennuspaikka on merelle avautuva ja rohkeasti veden äärellä kuten maailmalle rakennettavat kulttuurirakennukset, kertoo Juola.

–  Kun rakennus sijaitsee veden äärellä. Niin se luo vahvan vaikutelman tänne saavuttaessa mereltä käsin. Lentäen Helsinkiin saavuttaessa tullaan tulevaisuudessa junalla lentoasemalta Rautatieasemalle,  niin kaupunkikirjasto on silloin siinä lähellä. Guggenheim tulee kauppahallin taakse, mutta on silti keskeinen paikka.

Juola on käynyt läpi lukemattomia Guggenheim-ehdokkaita.

– Minulle kelpavat kaikki ehdotuksista. Itsekin kävin läpi ehdokkaita, niin paljon kuin jaksoin. Nämä kuusi erottuivat, mutta niistä oli tunnistaa yhtään arkkitehtia käsialan perusteella, vaikka he olivat tunnettuja arkkitehteja.  Yksikään ehdotuksista ei ollut tyypillistä käsialaa. Tämä kertoo siitä, että nyt on tulossa jotain ihan uutta.

– Arkkitehtuuri on täynnä lainauksia ja tuttuja muotokieliä - muistumia. Kyllähän nämä kaikki ehdotukset kertovat siitä, että nämä on tehty 2010 jälkeisenä aikana.  Vasta 10-15 vuoden kuluttua voimme nähdä edustivatko nämä rakennukset tätä aikaa.

Nykyarkkitehtuurista puuttuu mahtipontisuus

Juolan mukaan kaikki ehdotukset ovat ihmisen kokoisia.

– Näistä rakennuksista puuttuu ylenpalttinen mahtipontisuus, koska nyt haetaan ihmisen mittaista ja kokoista rakennusta.  Ne on tehty käyttäjiä varten. Se on kuvastaa tätä aikaa. Ihmiskunnalle on tullut totuuden hetki - muistutus kuolevaisuudesta.

– Tähän hyvin erilaisia ehdotuksia. Nämä rakennukset eivät ole veljiä tai siskoja vaan kukin edustaa omaa tyyliään.  Hyvässä arkkitehtuurikilpailussa toivotaan juuri sitä, että tulisi erityylisiä ehdokkaita. Jokainen on hyvä puheenvuoro arkkitehtuurista. 

Juola ei suostu sanomaan omaa suosikkiaan vaan jännittää muiden mukana.

Näistä yksi valitaan Guggenheim - museoksi

Finalistit valikoi  yksitoistahenkinen tuomaristo, jossa on edustajia esimerkiksi Solomon R. Guggenheim -säätiöstä ja Helsingin kaupungista.

GH-1128435973 muodostuu kahdesta keskenään dialogia käyvästä tilasta. Alempi kerros hyödyntää muunneltuna jo olemassa olevaa Makasiiniterminaalia ja muodostaa rantapromenadille ulottuvan julkisen tilan. Tila on tarkoitettu opetuskäyttöön, kansalaistoiminnalle ja ideoiden kehittämiselle. Paalujen varaan rakennettu toinen kerros on terminaalirakennuksen ja arjen yläpuolella leijuvaa näyttelytilaa. Pitkä, suorakaiteen muotoinen tila muokkautuu joustavasti erilaisten näyttelyjen tarpeisiin ja heijastaa ajatusta museosta erillisenä tilana. Kaksijakoisen tilasuunnitelman myötä museo voisi kommunikoida yleisönsä kanssa tuottaen lisäarvoa ja merkityksiä.

GH-5631681770 muuntaa sataman länsi- ja itärannat taloudellisen ja kulttuurisen toiminnan keskukseksi, jossa museo toimii linkkinä kaupungin ja satama-alueen välillä. Käsitys rakennuksesta staattisena objektina on vaihtunut ihmisten arjen mukana elävään ja muuttuvaan rakennukseen. Niinpä museon sisätilojen läpi kulkee katu, joka tekee museosta kansalaisille avoimen tilan. Tämä mahdollistaa museon järjestämän ja kaupunkilaisten vapaasti tuottaman ohjelmiston spontaanin yhdistymisen tehden museovieraista luovia, sisältöjä tuottavia tilankäyttäjiä.

GH-121371443 rakentuu suorakaiteen muotoisesta kaksikerroksisesta sisätilasta, joka kietoutuu verhomaisiin lasipaneeleihin. Julkisivun ja galleriatilojen väliin muodostuu ympäristön kannalta kestävä, luonnonvaloa tulviva julkinen tila. Rakennuksen ympäristöystävällisyys perustuu älykkääseen lasikuoreen, jossa hyödynnetään nanogeeliin perustuvaa eristeteknologiaa ja rullattavia lämpökaihtimia. Lasinen julkisivu tekee rakennuksesta erityislaatuisen ja antaa sille eteerisen ilmeen. Rakennuksen sisällä on nuorten, pohjoismaisten taiteilijoiden töitä esittelevä siipi, avara yleisöaula sekä veistospuutarha, jota ympäröi yleisöpalveluille varattu tila.


GH-5059206475 hyödyntää Makasiiniterminaalin laminoitua puurakennetta puisessa uudisrakennuksessa, joka seuraa alkuperäisen rakennuksen geometrista muotoa. Museorakennus säilyttää puiston ja ympäröivien rakennusten nykyiset näkymät. Ehdotus hyödyntäisi tontin olemassa olevia olosuhteita ja loisi 31 huonetta: kahdeksan niistä olisi mitoiltaan 20 x 20 metriä, 18 taas 6,5 x 6,5 metriä, neljä 10 x 10 metriä ja yksi 40 x 100 metriä. Nämä tiukasti rajatut tilat yhdistyisivät toisiinsa erilaisten kestävään ajatteluun perustuvien lämpötilaolosuhteiden kautta. Jokaisella galleriatilalla olisi oma lämpötilansa ja ne muodostaisivat yhdessä erilaisten lämpötilojen kerrostuman.

GH-76091181 muodostuu kapeiden, veistoksellisten tornien kehästä, jonka sisään jää katedraalimainen tila. Tornien pintoja peittävät suomalaisen arkkitehtuurin historiaan viittaavat puupäreet. Valolla ja varjolla leikittelevät tornit muodostavat maalle ja merelle näkyvän arkkitehtonisen majakan. Niiden sisään jäävä keskusaukio on suojassa säältä ja tarjoaa erityislaatuisen tilan meren äärellä järjestettäville yleisötapahtumille. Näyttelytilat ovat torneihin sijoitetuissa puisissa huoneissa. Torneja yhdistävät sillat tarjoavat museovieraille tilan hengähtää taidekokemusten välillä kaupunki- ja satamamaisemia katsellen.

GH-04380895 yhdistää museon ympäröivään kaupunkiin Tähtitorninvuoren puistoon johtavalla kävelysillalla sekä satamapromenadilla, joka voi myös toimia torina kesäaikaan. Museon ohjelmat ja näyttelyt järjestettäisiin paviljonkimaisissa rakennuksissa, jotka asettuvat maisemaan itsenäisinä ja erillisinä mahdollistaen vahvan yhteyden ulko- ja sisätilojen välillä. Kaukaa katsottuna rakennusten kiintopisteeksi nousee niiden keskellä oleva torni. Hiiltyneen puun käyttö julkisivussa herättää mielikuvia palon jälkeisestä uudistumisesta, jolloin metsät nousevat uudelleen vahvempina kuin koskaan.

Guggenheim-museota on kaavailtu Eteläsatamaan Helsinkiin.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.