Mainos

Teuvo Tulio on kuollut

Melodraamoistaan tunnettu legendaarinen elokuvaohjaaja ja tuottaja Teuvo Tulio (Theodor Tugai) kuoli Helsingissä 87-vuotiaana.

Hän oli syntynyt Pietarissa 23. elokuuta vuonna 1912. Elokuvanäyttelijänä 1920-luvun lopulla uransa aloittanut Tulio ohjasi 1960-luvun alkupuolelle mennessä 15 elokuvaa, joista hän itsenäisenä tuottajana tuotti 11 tuon ajan suurten elokuvayhtiöiden ulkopuolella.

Teuvo Tulio oli suomalaisen elokuvamelodraaman puhdasverinen edustaja, sillä komediaa Vihtori ja Klaara (1939) lukuun ottamatta kaikki hänen elokuvansa kuuluvat melodraaman lajinimikkeen alle. Melodraamaan hän kiinnittyi jo ennen itsenäistä tuottaja- ja ohjaajauraansa elokuvissa Mustat silmät (1929), Mustalaishurmaaja (1929) ja Laveata tietä (1931), jotka hän teki yhdessä kolme vuotta vanhemman Valentin Vaalan kanssa. Vaala ohjasi ja leikkasi elokuvat, Tulio näytteli romanttista sankaria ja oli kahdessa ensimmäisessä myös käsikirjoittajana.

Tulion ensimmäiset ohjaustyöt Taistelu Heikkilän talosta (1936), Nuorena nukkunut (1937) ja Kiusaus (1938) tuhoutuivat Adams-Filmin tulipaloissa, mutta tietojen mukaan ne edustivat samaa maalaismelodraamaa kuin tekijänsä muutkin saman kauden työt Laulu tulipunaisesta kukasta (1938) ja Unelma Karjamajalla (1940).

Edellinen on ensimmäinen kotimainen sovitus Johannes Linnankosken kuulusta romaanista, tarina Don Juanin vaellusvuosista. Jo tässä vaiheessa Tuliota kiinnostivat ennen muuta koskenlaskujaksot ja rakkauskohtaukset, intohimon myrskyt ja aistivoimainen kuvaus, jossa kesäisen maiseman ilmeet, intohimoiset lähikuvat ja rakkauden värähtelyt välittyivät ihailtavana kuvakerrontana.

Maalaismelodraamojen välissä syntyi Vihtori ja Klaara, Tulion tuotannon outo lintu innoituksenaan George McManusin sarjakuva. Jatkosodan aikana Tulio toimi rintamalla TK-kuvaajana. Sodan jälkeen hän vaihtoi elokuvamaisemansa maaseudusta pääosin kaupunkiin.

Maalaisyhteisön perinteisen järjestyksen häiriöt vaihtuivat kaupungin ja maaseudun välisiin ristiriitoihin, mutta melodraaman jako kahteen, taivaaseen ja helvettiin, viattomuuteen ja lankeemukseen oli jäljellä. Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944) ja Rakkauden risti (1946) ovat rakenteeltaan ja asetelmiltaan lähes identtiset.

Molemmissa käytetään takautumamuotoa ja ne kertovat saariston tytöstä, joka lähtee kaupunkiin, joutuu vietellyksi ja päätyy turmioon. Sodan jälkeen Tulio myös uudisti yhteistyönsä kolmen ensimmäisen elokuvansa tähden Regina Linnanheimon kanssa ja jatkoi sitä kymmenen vuoden ajan.

Rakkauden risti ja Levoton veri (1946) toivat näyttelijättärelle naispääosa-Jussin kummastakin suorituksesta yhteisesti. Vuonna 1956 valmistunut Olet mennyt minun vereeni päätti käytännössä sekä Tulion että Regina Linnanheimon uran suomalaisessa elokuvassa, vaikka Tulio ohjasikin vielä vuonna 1962 elokuvan Se alkoi omenasta.
(STT)
Tuliosta ja hänen elokuvistaan kerrotaan Suomen elokuva-arkiston sivuilla

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.