Mainos

Viimeiset kiusaukset kuin silloin ennen

Epäusko, epätoivo, ylpeys ja harhanäyt kiusaavat herännäissaarnaaja Paavo Ruotsalaista vielä kuolinvuoteellakin. Joonas Kokkosen sinfoninen ooppera Viimeiset kiusaukset palaa jälleen Kansallisoopperan lavalle. Ensi-ilta on perjantaina.

Teoksen ohjaa alkuperäisproduktiossa Sakari Puurusen apulaisohjaajana työskennellyt Jussi Tapola, joka myös ohjasi televisioversion Kansallisoopperan produktion pohjalta vuonna 1984. Tapola noudattaa Puurusen legendaarista ohjausta. Muutoksia ei ole hänen mukaansa tehty sen enempää kuin Puurunenkaan olisi niitä tänä päivänä tehnyt. Tämähän muutti esityksen näkökulmaa alvariinsa yhdeksän vuoden aikana, aina sen mukaan, mitä ajassa kulloinkin liikkui.

-Sakari Puurunen sanoi, että tulkinta on prosessi - se kuolee, jos se lakkaa muuttumasta. Nyt nähtävä Viimeiset kiusaukset on alkuperäinen tulkinta juuri tässä mielessä, Tapola kiteyttää.

Motiiveissa muutosta

Tapola kuvailee ohjaustaan matkaksi menneeseen ja kunnianosoitukseksi Sakari Puuruselle. Sisäistä muutosta löytyy henkilöiden motiiveissa ja taka-ajatuksissa. Tapolan mukaan Puurunenkin olisi reagoinut nyky-yhteiskunnan tilaan lehtiä luettuaan. Sen sosiaaliseen eriarvoisuuteen, uskonnollisiin hurmosliikkeisiin, perheväkivaltaan, maaseudun tyhjenemiseen.

-Esitykseen ei ole lisätty värivaloja, ei savuja, ei mitään ulkoisia seikkoja liikaa korostavaa uutta tekniikkaa. Hallakin toteutetaan vain tanssijoiden avulla. Nyt tällaiset ratkaisut tuntuvat jo rohkeilta ja tuoreilta. Elävää tulta sentään käytetään soihduissa ja kynttilöissä. Tapola tietää Puurusenkin niin halunneen, mutta vanhassa oopperatalossa ei tulta saanut turvallisuussyistä sytyttää.

Kansallisoopperan esityksessä ovat mukana ne ulkoiset muutokset, joita tehtiin, kun Viimeiset kiusaukset vietiin suurille näyttämöille New Yorkiin ja Berliiniin. Olihan vanhan oopperatalon näyttämö paljon nykyistä pienempi.

Alkuperäisproduktion väkeä

Nostalgiaa produktiossa on myös esiintyjien ja muun henkilökunnan ansiosta. Paavo Ruotsalaisena vuorottelevat tämän jälkeen eläkkeelle siirtyvä Jaakko Ryhänen (kuvassa) ja roolin noin 140 kertaa laulanut Martti Wall n. Orkesteria johtaa Ulf Söderblom ja lavastuksen on tehnyt Mauno Hartman. Tällä kertaa näyttämöllä nähdään taideteosten kopiot, alkuperäiset veistokset ovat esillä Kansallisoopperan päälämpiössä 19. helmikuuta-1. huhtikuuta. Puvustus on Maija Pekkasen ja koreografian on tehnyt Marjo Kuusela, kuten 25 vuotta sittenkin.

-Suomalainen nykytanssi on mennyt eteenpäin näinä vuosina. En voinut kuitenkaan juurikaan muuttaa koreografiaa, vaikka kuinka yritin. Tein sen aikoinaan niin vahvasti Puurusen kanssa, Kuusela kertoo. Paavon sisukkaana vaimona Riittana laulavat ensimmäistä kertaa Päivi Nisula ja Taina Piira.

-Riitan rooli on kunnianosoitus suomalaisille naisille, jotka tekevät äidin ja perheen työtä, Nisula kiittelee.

Seppä Jaakko Högmanina vuorottelevat Esa Ruuttunen ja Juha Uusitalo, Juhanana Jyrki Anttila ja Aki Alamikkotervo. Oopperassa Paavo Ruotsalaisen unikuvat esitetään laulamalla, puheroolit ovat todellisuutta. Puherooleissa nykyisenä vaimona ja piikana näyttelevät Eeva-Maija Haukinen ja Susanna Anteroinen.
(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.