Mainos

Etyj-soppa kaatui Kremlin lattialle - ja Moskova raivostui

Näin ei pitänyt käydä. Ensi viikolla Finlandia-talolla piti juhlia 40 vuoden takaista Ety-kokousta. Nyt parlamentaarinen Etyj-juhlakokous muuttui pannukakuksi, joka alleviivaa uuden kylmän sodan aikakautta - lisämausteena Suomi sotki myös välinsä Moskovaan.

Näin se maailma muuttuu:

Kesällä 1975 Suomi oli presidentti Urho Kekkosen johdolla maailman napa ja suuri rauhantekijä, kun Etykin päätösasiakirja allekirjoitettiin Finlandia-talolla.

Epäilemättä kokoomuksen Ilkka Kanerva pohti (kepun Paavo Väyrysen ohella) tuolloin nousevansa Suomen presidentiksi. Presidentti Kanervasta tulikin, ei tosin Suomen vaan Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen. Ensi viikon juhlakokous olisi ollut Kanervan huippuhetki, mutta juhlatunnelmat tuskin nousevat kattoon, kun Venäjä otti nokkiinsa ja sitä ilmeisesti edustaa kokouksessa vain yksi duuman jäsen, Nikolai Kovalev, kun alunperin paikalle piti tulla viidentoista politiikon delegaatio duuman puhemiehen Sergei Naryshkinin johdolla.

Naryshkinin nimi on kuitenkin EU:n matkustuskieltolistalla, kuten on viiden muunkin.

Ulkopoliittinen johto päätti presidentti Sauli Niinistön ja ulkoministeri Timo Soinin (ps.) johdolla , ettei pakotelistasta jousteta edes juhlakokouksen vertaa. Soinin ja Niinistön mukaan asiaan kysyttiin kantaa myös muilta EU-mailta ja linja oli kielteinen. Sitä, ketkä kielteistä kantaa ajoivat, ei kerrota, mutta Baltian maita epäillään.

Pannukakuksi muuttunut Etyj-kokous on paljastanut joka tapauksessa karulla tavalla millaiseen välikäteen Suomi joutuu, kun Venäjä ja EU ottavat mittaa toisistaan.

Naryshkinin kommentit tihkuivat raivoa ja presidentti Vladimir Putinin hallinnon lausunnot olivat samaa maata. Moskovan-lähettiläs Hannu Himanen kutsuttiin puhutteluun. Jne. 

Kaikkea on nähty Venäjä-suhteissa viime vuosina - mutta ei mitään tämän kaltaista. Jatkoa seuraa varmasti. Presidentti Niinistö tosin kommentoi torstaina Joensuun maatalousnäyttelyssä, ettei usko suhteisiin jäävän syvempiä haavoja.

Ulkopoliittisen instutuutin johtaja Teija Tiilikainen kuvaa kuitenkin tilannetta "äärimmäisen vaikeaksi". Sitä se epäilemättä onkin.

Kekkosen aikaan kesällä 1975 ei olisi tullut kuuloonkaan, että Venäjään liittyvästä ulkopolitiikasta olisi alkanut kaiken päälle myös kotimainen riitely.

Nyt sellainen on täydessä vauhdissa. Ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.), edellinen puhemies Eero Heinäluoma (sd.) ja ulkoasiainvaliokunnan tuore puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) ovat kaikki pitäneet päätöstä vääränä. Herrat muistuttavat, että päätös ei edusta Suomen vuoropuhelua edistävää ulkopoliittista linjaa. Tuomiojan mukaan Suomi tanssii nyt vain muutaman EU-maan pillin mukaan ja EU:n enemmistön puolesta olisi voitu toimia toisinkin.

Niin kuin olisi voitukin.

Se olisi ehkä ollut se pienimmän riesan tie. Ja Etyjin pääkonttoriin Wieniin venäläisillä on joka tapauksessa vapaa pääsy.

Mitenkähän Etyj-kokouksessa keskustellaan esimerkiksi Ukrainasta, jos tai kun Venäjältä tulee vain yksi edustaja?

Vastakysymys puolestaan kuuluu, millaisen ilkkumisen itänaapurin toverit olisivat aloittaneet, jos kuusi pakotelistalla olevaa venäläistä olisi päässyt Helsinkiin. Hyvä kysymys on sekin, miksi Moskovassa päätettiin panna valtuuskuntaan peräti kuusi matkustuskieltolistalla olevaa politiikkoa. Mitä siinä yritettiin? Oliko kyseessä testi?

Joka tapauksessa tilanne on mikä on. Etyj-soppa on kaatunut pitkin Kremlin lattioita ja takaisin kannuun sitä ei saa enää millään.

Suomen tekemän päätöksen peruminen olisi kamalinta mitä voisi nyt tapahtua. Se tulkittaisiin nöyristelyksi Moskovan painostuksen alla - ja sitä se olisikin.

Eikä sitä perutakaan, kuten Niinistö torstaina kertoi.


Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.