Mainos

Lompakko esiin suomalainen – kohta on maksun aika

Ne tulevat. Ne yhteiset eurooppalaiset joukkolainat siis.

Kyllä. Tähän asti ne on tunnettu eurobondeina. Muutaman päivän päästä otsikoihin pullahtaa joku uusi nimi. Sellainen, josta euromaiden vanhaa kiistakapulaa ei tunnista. Sillä tavalla EU-johtajat rustaavat taas kerran lopullisen ratkaisun euroalueen velkakriisiin.

Jos joku on jaksanut laskea, miten loputtoman paljon näitä lopullisia on tässä ollut, kertokoon. Minä en jaksa räknätä.

On nimi mikä tahansa, asia on kuitenkin tismalleen sama: saksalaiset ja omalta vaatimattomalta osaltaan myös suomalaiset maksavat enemmän tai vähemmän ison siivun Kreikan, Espanjan ja muutamien muiden euroalueen kriisimaiden elvyttämisestä.

Käytännössä tämä velkakriisin vastaisen varjonyrkkeilyn ties kuinka mones erä menee jotakuinkin seuraavasti:

1. Kasvulupauksillaan vaalit voittanut Ranskan presidentti Francois Hollande tuo Brysselin neuvottelupöytiin ehdotuksen yhteisistä lainoista, joilla rahoitetaan taloutta elvyttäviä hankkeita kriisimaissa. Italia, Espanja, meidän Euro-Ollimme eli EU:n komissio ja takavasemmalta Britannia kannattavat. Saksa ja Suomi sanovat ei, koska ehdotus haisee eurobondeilta.

2. Suomen uhittelulla ei ole merkitystä. Saksa jää käytännössä yksin. Kreikan ero rahaliitosta kaikkine kaoottisine seurauksineen uhkaa. Jotain on tehtävä. Berliiniä, eli suurinta, mahtavinta ja maksukykyisintä on mahdoton jyrätä. Myönnytyksenä eurobondaajat suostuvat siihen, ettei liittokansleri Angela Merkelin talouskurisopimuksesta muuteta mitään oleellista ja Merkelin uskollisin ritari, valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble nimitetään euroryhmän puheenjohtajaksi.

3. Hollanden leiri selittää kompromissia sillä, etteivät yhteiset joukkolainat toimi ilman talouskuria. Näin on kuulemma aina sanottu. Merkel taas korostaa, ajaneensa aina EIB:n rahoituksen kasvattamista. Sitä Merkel ei korosta, että todellisuudessa eurobondit, joita ei siis kutsuta eurobondeiksi, tulevat. Kreikkaan syntyy kesäkuun vaalien jälkeen hallitus, joka voi luvata kreikkalaisille häivähdyksen paremmasta.

4. Euroopan pysyvä vakausmekanismi EVM laskee liikkeelle lainoja, joiden korko on kohtuullinen Saksan ja Suomen hyvän luottokelpoisuuden ansiosta. Kerättävällä hillolla kreikkalaiset ja espanjalaiset rakentavat siltoja ja teitä. Pääosan rahoituksesta euromaat hankkivat edelleen omilla joukkolainoillaan.

5. Kreikka ei edelleenkään eikä vielä pitkään aikaan saa markkinoilta itse rahaa järkevään hintaan. Konkurssin uhka jää häilymään. Espanjan ja Italian valtionlainojen korot laskevat hiukan, koska velkakriisin pitkän ja synkän tunnelin päässä näkyy valoa. Suomen ja Saksan korot taas nousevat hiukan enemmän, koska molemmat maat uhraavat hyvän luottokelpoisuutensa auttaakseen muita. Sijoittajien on edelleen syytä pelätä, että osa yhteislainoista eltaantuu luottotappioiksi. Tämä pelko näkyy suomalalaisten ja saksalaisten maksamissa koroissa.

Eli tätä rataa.

Ei ole syytä pillastua, vaikka asunto- ja autolainan korko saattaa nousta. Lompakko kannattaa kaivaa esiin nöyryyttä korostaen. Paljon pahempi vaihtoehto on nimittäin se, että Merkel torjuu eurobondeilta näyttävän yhteiselvytyksen. Silloin Kreikka romahtaa ja sekä Espanjasta että Italiasta tulee talutettavia. Silloin kaikille eurooppalaisille veronmaksajille lankeava lasku on paljon suurempi.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.