Mainos

Peruskoulumme tilan pitää soittaa hälytyskelloja

Me suomalaiset olemme ylpeitä peruskoulustamme. Ja syystä. Peruskoulu on hyvinvointivaltion kruununjalokivi. Kansainvälisiä delegaatioita on vuosien varrella virrannut Suomeen tutustumaan siihen ja myös muuhun koulutusjärjestelmäämme. Koulutuksesta on tullut myös vientituote.

Laadukas ja tasa-arvoinen peruskoulu on antanut erinomaiset eväät elämälle. Väestö on osaavaa ja perustaidot ovat olleet kunnossa. Nyt taivaanrannassa on kuitenkin tummia pilviä. Perusopintojaan päättävien oppilaiden oppimistulokset ovat laskeneet. Tämä havainto toistuu sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa. Viimeisin kotimaan uutinen kertoi yhdeksäsluokkalaisten oppimistaitojen heikentyneen kaikilla arvioiduilla osaamisaloilla.

Tarkastelussa oppimistulosten positiivinen kehitys pysähtyy noin vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä ja taittuu laskuksi jälkipuoliskolla. Lasku on suurinta matematiikassa, mutta myös luetun ymmärtämisessä on havaittavissa selvä tulosten heikkeneminen. Luetun ymmärtäminen heikkeni selvästi jo vuoden 2009 PISA-arvioinnissa. Tuoreimmat PISA-tulokset julkaistaan joulukuussa ja pahoin pelkään että kehitys jatkuu huonona.

Herätyskellojen on nyt soitava. Matematiikka ja lukutaito ovat sivistyksen ja kansakunnan menestyksen kivijalkoja. Niitä ei ole varaa murentaa. Heijastusvaikutukset ulottuisivat kauas kouluseinien ulkopuolelle, Suomen kilpailukykyyn ja kansalaisten väliseen yhdenvertaisuuteen. Suunta on käännettävä.

Osaamistason laskua on selitetty sekä yhteiskunnallisella muutoksella että toisaalta koulun käytänteillä. Edellä mainittu liittyy koulun merkityksen pienenemiseen nuorten elämässä. Koulua ei nähdä samanlaisena itsensä toteuttamisen ja sosiaalisen nousun mahdollistajana tai hyvän tulevaisuuden takaajana kuin aiemmin. Kyse on siis myös asenteista. On nähty lisäksi laajempi yhteiskunnallinen muutos kuuliaisuuden logiikasta yksilöllisten tavoitteiden logiikkaan.

Koulun käytänteissä huomio kiinnittyy vaatimustason laskuun. Haastetaanko kouluissa riittävästi oppilaita toimimaan epämukavuusalueella? Oppiminen ja luovuus, kun vaativat itsensä ylittämistä ja epämukavuusalueella toimimista. Tarvitaan myös lisää yhteisöllisyyttä ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojen opettamista. Digitalisaation tulosta koululuokkiin on otettava hyödyt irti.

Suomessa on nyt siis ison korjausliikkeen aika. Muissa Pohjoismaissa tapahtuneen suurimittaisen tulosten heikkenemisen välttäminen edellyttää ongelman todelliseksi tunnistamista ja määrätietoista toimintaa muutoksen suunnan kääntämiseksi. Tällä hallituskaudella olemme opetuksen ja oppimisen tukemiseksi tuplanneet ryhmäkokojen pienentämiseen osoitetut resurssit sekä ensimmäistä kertaa kohdentaneet 23 miljoonaa euroa koulujen välisten erojen kaventamiseen.

Edellä kuvaamani signaalit kertovat kaikki samaa viestiä. Ollaksemme maailman osaavimpia kansakuntia myös tulevaisuudessa, on työtä peruskoulun ongelmien korjaamiseksi jatkettava ja entisestään vahvistettava.


Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.