Mainos

Vain päreet jäljellä

Elokuun ensimmäisenä päivänä tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Helsingissä allekirjoitettiin Etykin päätösasiakirja eli ns. Helsingin sopimus.

Allekirjoittajien joukossa olivat Euroopan maiden lisäksi silloinen Neuvostoliitto sekä Yhdysvallat ja Kanada.

Ns. ensimmäisen korin asiat koskivat Euroopan turvallisuutta, josta saatiin aikaan 35 maan konsensus.

Nyt kohta 40 vuotta myöhemmin vuonna 2015 on kysyttävä, onko tästä turvallisuuskorista enää vain päreet jäljellä.

Meneillään on sota keskellä Eurooppaa, jäätyneitä konflikteja siellä täällä Venäjän naapureissa. Suurvaltojen suhteet ovat aallonpohjassa, vaikka kylmän sodan päättymisestä on jo neljännesvuosisata.

Kansainvälisiä sopimuksia, kuten alueellista loukkaamattomuutta ja itsemääräämisoikeutta, ei kunnioiteta. Siviiliuhreista ei välitetä ja pakolaisvirta kiihtyy.

Verisiä terrori-iskuja tehdään  Euroopan pääkaupungeissa keskellä päivää. Sotaan ovat tulleet mukaan kyberhyökkäykset, finanssi- ja energiasota sekä muut kiristyskeinot.

Entinen YK:n varapääsihteeri ja International Crisis Groupin johtaja Jean-Marie Guéhenno sanoi, että jokainen tuleva sota alkaa nettihyökkäyksin. Ns. hybridisota on päivän sana.

Münchenin 51. turvallisuuskokouksessa muutoksen saattoi aistia.

Kokouksen puheenjohtaja Wolfgang Ischinger heitti ilmaan avajaispuheessaan kysymykset: Onko kansainvälisen turvallisuuden perussäännöt kyseenalaistettu? Ja onko Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri romahtamassa?

Vuonna 1963 perustettu turvallisuuskokous ei ole koskaan ollut samanlaisten haasteiden edessä.

Naton pääsihteeri kuvaili kokouksessa, että viime vuosi oli turvallisuuspolitiikan musta vuosi ja tämä vuosi on alkanut yhtä synkissä merkeissä.

Bulgarian presidentti Rosen Plevneliev totesi, että kylmän sodan tilalle on tullut "kylmä rauha". Tällä hän viittasi Venäjän naapureiden kuten Georgian, Transnistrian ja pian Itä-Ukrainan jäätyneisiin konflikteihin.

Münchenin turvallisuuskokous julkaisi ensi kertaa myös 70-sivuisen turvallisuusraportin. Venäjä nousi siinä Euroopan suurimmaksi epävarmuustekijäksi. Saman raportin kyselyn mukaan 82 prosenttia saksalaisista ei luota Venäjän sanoihin ja tekoihin.

Ulkoministeri Sergei Lavroville heitettiin kokouksessa päin naamaa, ettei Venäjään usko enää kukaan.

Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Henry Kissinger moittii uusimmassa kirjassaan Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteon hitautta. Samalla kun ministerikokouksia pidetään, kriisit kiihtyvät, hän kirjoittaa.

Euroopan turvallisuusrakenteet ja itse asiassa koko päätöksentekojärjestelmä ovat pikaisen remontin tarpeessa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.