Mainos

Vallankumouksen vuosipäivä lähestyy – tuhansia kuolleita, miljoona jättänyt kotinsa

Ukrainan parlamentti nimesi Venäjän tällä viikolla (27. tammikuuta) hyökkääjävaltioksi ja Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat "terroristiorganisaatioiksi". Samalla se toivoi koko kansainvälisen yhteisön liittyvän tähän rintamaan.

Venäjän sotilastoimista Ukrainan alueella on kiistattomia todisteita, vaikka Kreml ne sitkeästi torjuukin. Julkisuudessa Venäjä toistaa jatkuvasti Ukrainan kriisin olevan sen oma sisäpoliittinen asia.

Presidentti Viktor Janukovitshin syrjäyttämisestä tulee pian kuluneeksi vuosi. Tänä aikana maan itäisten osien asiat ovat luisuneet yhä huonommalle tolalle, vaikka pääkaupungissa rauha vallitseekin ja presidentti Petro Poroshenkon kannatus pysyy vahvana.

Kuolleiden määrä on nyt jo virallisten tietojen mukaan 5 000–6 000 ja sairaaloissa on haavoittuneita jopa 15 000. Kotinsa on joutunut jättämään noin miljoona ihmistä. Epäviralliset luvut ovat paljon näitä suurempia.

Moni kysyy, milloin tämä kaikki loppuu, tai miten tämä kaikki jatkuu?

Mutta yhtä tärkeää on muistaa, miten kaikki alkoi. Lyhyt kertaus lähimenneisyyteen siis vielä. Ukraina halusi lähentyä EU:ta ja kävi pitkään neuvotteluja kauppa- ja yhteistyösopimuksesta EU:n kanssa. Presidenetti Janukovitsh esti tämän sopimuksen kuitenkin 21. marraskuuta 2013 viime hetkillä.

Venäjä painosti Ukrainaa pysymään vaikutuspiirissään ja osana Euraasian unionia. Janukovitsh syrjäytettiin Maidanin veristen mellakoiden jälkeen 21. helmikuuta 2014 ja hän pakeni Krimin kautta Venäjälle.

Mutta oli tilanne taistelukentillä mikä tahansa, niin assosiaatiosopimus EU:n ja Ukrainan välillä tulee lopullisesti voimaan ensi vuoden alusta. Ukrainalle tämä merkitsee tullivapautta ja viisumivapautta EU:n kanssa ja yhä keskeisempää kuuluvuutta Eurooppaan. EU:lle sopimus maksaa läjäpäin euroja. Venäjälle tämä on katkera pala niin historiallisesti kuin taloudellisestikin.

Ukrainalle oli varattu keskeinen osa myös Euraasian unionissa. Entä voisiko assosiaatiosopimus rauhoittaa tilanteen?

Tuskin.

Venäjä ei halua naapurinsa liittyvän Natoon, mikä on Ukrainan todennäköinen seuraava askel tulevaisuudessa. Venäjä-mieliset separatistit eivät aio neuvotella valtaamiensa alueiden palauttamisesta, eikä Venäjä liioin Krimin luovuttamisesta takaisin Ukrainalle.

Pattitilanne siis jatkuu ja pakotteet ehkä kovenevat. Poroshenko olisi valmis neuvottelupöytään, mutta Venäjä haluaa neuvotella supervaltana Ukrainan yli muiden kanssa.

Ukrainan kriisi sisältää myös paljon absurdeja piirteitä. Otetaan esimerkiksi vaikka Ukrainan ja Venäjän energiasuhteet. Samalla, kun välit Venäjään ovat pokki, Ukraina ostaa naapuriltaan yhä valtavat määrät hiiltä ja sähköä ja kaasua. Venäjä voi koska tahansa katkaista energian toimitukset ja kiristää Ukrainaa. Hiilen toimitukset Etelä-Afrikasta kariutuivat lahjusskandaaliin, joiden takana on kaksi mahtavaa oligarkkiryhmittymää.

Ukrainan rikkain mies donetskilainen Rinat Ahmetov ja ex-presidentti Janukovits pyörilttelevät miljardikauppoja yhä käsissään.Tässä pelissä isänmaallisilla tai muillakaan ylevillä aatteilla ei ole sijaa. Raha ratkaisee ja korruptio kukoistaa yhä. Tässä pelissä kuolonuhrit, rampautuneet ja kotinsa menettäneet ovat vain numeroita.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.