Mainos

01.03. Naisnäkökulma terveydenhuoltoon?

Suvi-Anne Siimes vaatii korjausta terveydenhuollon palkkaukseen: Naisnäkökulma terveydenhuoltoon?

Terveydenhuolto on tunnetusti naisvaltainen ja sitä myötä matalapalkkainen ala. Lähikuukausien ja vuosien poliittiset päätökset ratkaisevat sen, onko ala sellainen myös tulevaisuudessa vai tuovatko kansallinen terveysprojekti ja siitä toivottavasti seuraavat terveydenhuollon määrärahoja ja verotuksen tasoa koskevat ratkaisut asiaan jonkinlaista muutosta.

Kansallisen terveysprojektin laadinta on nyt loppusuoralla ja ohjelman perustavat teesit hahmottumassa. Niihin kuuluu mm. terveydenhuollon verorahoitteisuus ja se, että palveluita tarjotaan jatkossakin kaikille. Projektin mukaan terveydenhuollon laatua ja saatavuutta halutaan parantaa ja vallitsevia hoitokäytäntöjä yhtenäistää. Kaikki se edellyttää lisää ammattitaitoista henkilökuntaa.

Projektin mukaan sosiaali- ja terveysalan koulutusmääriä tulee lisätä huomattavasti nykyisestä. Koulutuksen lisäystarpeeseen on kolme syytä: se, että nykyinen henkilöstön alimitoitus täytyy purkaa; se, että väestö ikääntyy ja tarvitsee tulevaisuudessa nykyistä enemmän palveluita ja se, että suuret ikäluokat siirtyvät seuraavan kymmenen vuoden kuluessa eläkkeelle myös terveydenhoitoalalla.

Kansallisen terveysprojektin ehdotus koulutusmäärien lisäyksestä tarkoittaa ikäluokkien kokoon suhteutettuna sitä, että tulevaisuudessa osapuilleen joka neljäs nuori tulisi kouluttaa sosiaali- ja terveysalalle.

Naisten palkat ovat nykyisin noin 80% miesten palkoista. Yksi tapa kaventaa miesten ja naisten välisiä palkkaeroja on kannustaa miehiä ja naisia hakeutumaan nykyistä tasapuolisemmin eri aloille. Naisvaltaisten alojen palkkausta ja arvostusta voitaisiin näin ollen nostaa ja sukupuolten välisiä palkkaeroja kaventaa sillä, että nuoria miehiä kannustettaisiin hakeutumaan nykyistä enemmän esimerkiksi sairaanhoitajiksi tai lähihoitajiksi. Kansallisen terveysprojektin mukaan näin ei ole kuitenkaan tarkoitus menetellä ainakaan terveydenhoitoalalla.

Terveydenhoitoalan säännöllisen työajan keskipalkat yltävät tällä hetkellä hädin tuskin naisten keskipalkan tasolle. Miesten hakeutuminen hoitoalalle ei siksi ole nykyisellä palkkatasollakaan kovin runsasta. Koska kansallisen terveysprojektin vastaus alan työvoiman tarpeen kasvuun on koulutusmäärien lisäys, ei alan palkkauksen epäkohtien korjaaminen, miesten määrä tuskin lisääntyy hoitoalalla tulevaisuudessakaan. Jos näin on, koulutuksen lisäystavoite tarkoittaa sitä, että arviolta joka toisen nuoren naisen tulisi tulevaisuudessa hankkia itselleen terveydenhuoltoalan tutkinto.

Jos verovaroin rahoitettavan julkisen terveydenhuollon laatua ja saatavuutta halutaan parantaa, hoitoalan palkkoja täytyy korottaa ja työoloja kehittää. Ilman sitä on vaikea kuvitella, että edes nuoret naiset hakeutuisivat tulevaisuudessa sankoin joukoin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitoksiin tai ainakaan alan tuleviin työpaikkoihin. Tilannehan on jo tälläkin hetkellä se, että hyvin moni sairaanhoitajakoulutuksen saanut henkilö työskentelee muualla kuin terveydenhuollossa samalla, kun 4.500 hoitajaa on siirtynyt ulkomaille. Jos palkat eivät nouse, pako muille aloille jatkuu ja julkinen terveydenhuolto kurjistuu. Projektin tarkoitus oli kai ihan päinvastainen?

Terveydenhuoltoalan palkkoja ja työoloja voidaan korjata vain, jos terveydenhuollon määrärahoja lisätään. Se on kestävästi mahdollista vain, jos lähes kaikista veronalennuksista pidättäydytään niin ensi vuonna kuin ensi vaalikaudellakin. Jos niin ei käy, kansallisen terveysprojektin loppulasku uhkaa langeta pääosin niiden nuorten naisten maksettavaksi, jotka vielä tulevaisuudessa jostain syystä hakeutuvat hoitoalalle. Heidän on turha enää haaveilla edes naisten keskipalkasta, miesten ja naisten välisten palkkaerojen pienentymisestä nyt puhumattakaan.

Itse toivon terveydenhuoltoon hieman toisenlaista naisnäkökulmaa. Terveydenhuolto on elämälle ja yhteiskunnalle elintärkeää toimintaa. Siksi siihen liittyvästä työstä on syytä maksaa sellaista palkkaa, että sillä voi elää. Terveydenhuollon määrärahojen ja verojen taso on sovitettava sen mukaisesti.

Terveysprojektin teeseihin kuuluu terveydenhuollon kunnallisen järjestämisvastuun ja valtion ohjaustehtävän korostaminen. Se tarkoittaa sitä, että verorahoitteinen terveydenhuolto on selkeästi valtion ja kuntien yhteistä toimintaa. Siksi sen laadun ja saatavuuden parantamisen kustannuksetkin on syytä jakaa yhdessä myös silloin, kun ne johtuvat alan palkkojen ja työolojen korjaamisesta.

Suvi-Anne Siimes, ministeri valtiovarainministeriössä, Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.