Mainos

(01.08.03) Elinkeinoelämä tarvitsee hyvinvointiyhteiskuntaa - Turvallinen muutos kuitenkin tarvitaan

Palvelutyöntajien toimitusjohtaja Arto Ojala vakuuttaa, että hyvinvointiyhteiskunta on myös elinkeinoelämän etu. MTV3:n nettikolumnissa hän kuitenkin muistuttaa, että "Turvallinen muutos tarvitaan".

Valtiovarainministeriön budjettiriihessä alkuviikolla tehtiin oikeita päätöksiä hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseksi. Verotusta ehdotetaan kevennettäväksi. Se luo dynamiikkaa yhteiskuntaan ja luo edellytyksiä paranevalle työllisyydelle ennen muuta kotimaisen kysynnän varassa olevaan talouden osaan. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vääristynyt tunnusmerkistö korkea verotus, matala työllisyysaste ja korkeat sosiaaliset tulonsiirrot alkaa ainakin osin purkautua. Mutta paljon jäi vielä tehtävää julkisen sektorin tehostamiseksi ja sosiaaliturvan kehittämiseksi enemmän työhön kannustavaksi.

Elinkeinoelämää syytetään usein halusta romuttaa hyvinvointiyhteiskunta, kun se vaatii julkisen sektorin tehostamista, raskaan verotuksen keventämistä ja työhön kannustavaa sosiaaliturvaa. Tällainen väite on kuitenkin väärä, loukkaava.

Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen on kiistaton arvo ja myös elinkeinoelämän hyväksymä yhteiskunnallinen tavoite. Yhteiskunnan eri intressipiireillä on kuitenkin erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on hyvinvointiyhteiskunnan sisältö, millaisia toimia hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää ja miten korjataan havaittuja epäkohtia.

Kilpailukykyinen elinkeinoelämä tarvitsee hyvinvointiyhteiskuntaa. Yhteiskunnan on kannettava huolta heikoimmistaan: lapsista, sairaista, aidosti työttömistä ja vanhuksista. Huolenpito on eettinen velvollisuus, joka kuuluu sivistyneeseen kulttuuriin. Se on ehto vakaalle ja turvalliselle yhteiskunnalle, joka puolestaan on edellytys menestyvälle liiketoiminnalle.

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on paljon ongelmia; kaikki asiat eivät ole kunnossa. Työttömyys on korkea. Ihmisten arjessa on hätää ja turvattomuutta. Kiireinen elämänmuoto aiheuttaa ongelmia. Työpaikoilla satsataan ja on satsattava entistä enemmän ihmisten jaksamiseen ja työhyvinvointiin.

Kun elinkeinoelämä puhuu sosiaaliturvan, verotuksen ja yhteiskunnan rakenteiden uudistamisesta, tavoitteena ei ole heikentää vaikeassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Elinkeinoelämän mielestä ponnistelut on kuitenkin suunnattava ensisijaisesti siihen, että ihmisten syrjäytyminen voidaan estää jo ennalta ja kaikki työkykyiset saadaan työhön.

Tulevina vuosina tarvitaan erilaisia palveluja huomattavasti nykyistä enemmän, kun väestö ikääntyy. Samalla kuitenkin myös ikääntynyt väestö vaurastuu ja odottaa palveluilta entistä enemmän, laatua ja vaihtoehtoja. Samanaikaisesti työikäisen väestön määrä supistuu.

Kukaan ei voi vakavissaan ajatella, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuisi jatkossa entisestään kiristyvään verotukseen ja kasvaviin tulonsiirtoihin. Talouteen tarvitaan aitoa dynamiikkaa, joka synnyttää uutta työtä ja toimeliaisuutta. Sosiaaliturvaa ja verotusta on uudistettava niin, että työn tekeminen ja työn tarjoaminen tulevat kannattaviksi. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla yrittäjyys lisääntyy ja joiden avulla saadaan yrittäjyydestä aiheutuva riski siitä saatava palkkio tasapainoon keskenään. Tarvitaan uusia keinoja yhteiskunnallisten palvelujen tuottamiseen julkisen ja yksityisen sektorin rakentavalla yhteistyöllä.

Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää kaikkien kynnelle kykenevien työpanosta. Tämä vähentää sosiaalisten tulonsiirtojen tarvetta työikäiselle väestölle ja alentaa painetta korkeaan verotukseen. Sen vuoksi ei ole hyväksyttävää eikä kansantaloudellisesti kestävää, jos ihmisellä on mahdollisuus valita joko sosiaaliturvalla elämisen tai työn tekemisen välillä. Valinta on valitettavasti tämän hetken hyvinvointiyhteiskunnassa mahdollista. Kyse on paljon puhutuista kannustinloukuista mutta myös yksilön etiikasta.

Hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi turvata siilipuolustuksella, tarrautumalla vanhoihin rakenteisiin. On valittava turvallinen muutos. Se on taloudellinen realiteetti, jolle on kestävät eettiset perusteet. Nykyisen hallituksen ohjelma tarjoaa mahdollisuuden vaikka minkälaisiin myönteisiin päätöksiin hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseksi. Tai sitten asioiden hautaamiseen työryhmiin tai loputtomien selvitysten taakse. Elokuun budjettiriihi antaa suuntaviivat siitä, minkälaista talous- ja yhteiskuntapolitiikan linjaa seuraavien neljän vuoden aikana tullaan noudattamaan. Toivottavasti se näyttää selkeän tien kohti kestävää, kilpailukykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.