Mainos

(01.10.04) Tehoa kuntatalouteen

Palvelutyönantajain toimitusjohtaja Arto Ojala pohtii kirjoituksessaan kuntien palveluiden yksityistämisen ja kilpailuttamisen vaihtoehtoja.

Vaalit ovat taas tulossa. Tällä kertaa tärkeät kunnallisvaalit. Suomen 444 kunnassa tehdään merkittäviä päätöksiä seuraavan neljän vuoden vaalikauden aikana. Äänestyskopissa valintoja tekevät äänestäjät. Heidän on tiedettävä, mikä on vaalien tärkein teema, vaadittava ehdokkailta kantaa siihen, ja tehtävä valinta. Minun mielestäni se on kunnallisten palvelujen turvaaminen, linjaus siitä, miten niiden tuottaminen järjestetään mahdollisimman tehokkaalla ja laadukkaalla tavalla.

Kuntien menot ovat noin 29 miljardia euroa, josta noin puolet on sosiaali- ja terveystoimen menoja. Kuntien palveluksessa on noin 420 000 ihmistä, joista arviolta 150 000 henkilöä eläköityy vuoteen 2010 mennessä. Puhutaan siis suurista rahoista, joista 2/3 kerätään erilaisina veroina. Ja suurista muutoksista henkilö-kunnassa. Eletään murroksen vaihetta, joka on voitava käyttää järkevästi hyväksi kunnallisten palvelujen tuotantoa uudelleen järjesteltäessä.

Palvelujen käyttäjät, me ikääntyvät kansalaiset, olemme jokainen ikäluokka varakkaampi ja parempituloinen kuin aiemmat ikäluokat. Eläkejärjestelmä on vielä "kypsymisvaiheessa", eli jokaisen eläkkeelle siirtyvän ikäluokan tulo- ja varallisuustaso on edellisiä ikäluokkia parempi. Vaikutusta lisää vielä ne vanhemmat ikäluokat, jotka kuolevat pois. Muidenkin kansalaisten tulo- ja varallisuustaso kasvaa. Me vaadimme parempia palveluja, laadukkaampia palveluja, tehokkaammin ja halvemmalla tuotettuja palveluja, vaihtoehtoja. Emme halua kunnallisen verotuksen kiristyvän.

Puolueiden ja ehdokkaiden taholta on kunnallisvaaleista käyty toistaiseksi vain vähäistä keskustelua. Useimmat näyttävät kuitenkin olevan sitä mieltä, että kunnalliset palvelut on turvattava ja ne on tuotettava tehokkaasti. Kauniita sanoja, vaikka sanojen todellisesta sisällöstä ei tarkempaa tietoa olekaan.

Tosiasia on kuitenkin edelleen, että kunnat tuottavat ylivoimaisen valtaosan palveluistaan, joista niillä on järjestämisvastuu, aivan itse. Hyvinvointipalvelujen o-tot kunnan ulkopuolelta ovat vain 3,8 prosenttia toimintamenoista. Ateriapalveluista 90 prosenttia tuotetaan itse. Siivouspalveluista 90 prosenttia tuotetaan itse. Huomattakoon, että EU-alueella keskimäärin kunnat ostavat 67 prosenttia siivouspalveluistaan kunnan ulkopuolelta! Ruotsissa, suureen julkiseen talouteen nojaavassa hyvinvointiyhteiskunnassa, on yli 13 prosenttia kuntien käyttömenoista kilpailutuksen piirissä; neljä kertaa enemmän kuin meillä Suomessa. Suomalainen tapa tuottaa kunnallisia palveluja ei todellakaan ole tehokkain tapa!

Väestön ikääntyminen on kova haaste hyvinvointiyhteiskunnalle. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito edellyttää aika voimakasta talouden kasvua pitkäaikaisesti. Oloissa, joissa työvoiman määrä vähenee, ainoa tapa ylläpitää kasvua on tuottavuuden nopeampi kasvu. Ja tuottavuutta pitää saada lisää yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, teollisuudessa, yksityisissä palveluissa, valtiolla ja kunnissa. Onneksi tuottavuuspotentiaalia on paljon, myös kunnissa.

Kunnallisten palvelujen osalta kunnalla on järjestämisvastuu, mutta ei tuottamisvastuuta. Hyvin hoidetulla kunnalla on palvelustrategia, jossa pohditaan ja päätetään, mikä on tehokkain tapa tuottaa laadukkaita palveluja. Aidon kilpailuttamisen seurauksena kunta voi tuottaa palvelut itse, kuntayhtymä voi ne tuottaa tai kolmas sektori taikka sitten yksityinen yritys yksin tai yhteistyössä kunnan kanssa. Vaihtoehtoja siis löytyy. Vastuun palvelujen laadusta pitää aina olla kunnalla.

Tehokkuuden ja kilpailuttamisen vastustajat, jotka usein ovat kuntien palveluksessa olevia luottamushenkilöitä, vääntävät mielellään sanan "kilpailuttaminen" sanaksi "yksityistäminen" ja pelottelevat palvelujen heikkenemisellä, jopa loppumisella. Sanoilla on selkeä ero! Tehokkuus ja kilpailuttaminen ei ole yksityistämistä. Yksityistettäessä toiminta myydään ja siirretään kokonaan yksityiselle sektorille, jolloin kunnalla ei ole enää vastuuta palvelujen tasosta ja laadusta. Kilpailuttamisessa vastuu palvelujen laajuudesta ja laadusta on kunnilla, vaikka tuottamisvastuu olisikin jossain muualla, vaikkapa yksityisellä yrityksellä. Kilpailuttaminen edellyttää hankintastrategiaa ja palveluhankintojen kilpailuttamisen osaamista.

Kuntien ja yksityisen sektorin yhteistoiminta synnyttää uutta yritystoimintaa, suu-rempia ja kilpailukykyisempiä palveluyrityksiä. Vahvemmat yritykset kykenevät kilpailemaan ulkomaisten palveluyritysten kanssa ja luomaan myös palvelujen vientiä pidemmällä aikavälillä.

Kunnallisen palvelutuotannon kilpailuttaminen on suuri mahdollisuus koko kan-santalouden kannalta. Kilpailuttaminen parantaa tuottavuutta, lisää yritystoimintaa ja luo myös alueellisesti yrittäjyyden edellytyksiä. Näin palvelujen tarjonta ja työpaikat voivat säilyä myös haja-asutusalueilla. Vaaleista on nyt otettava vauhtia ja annettava kuntien palvelutuotannolle uusi ja tehokkaampi suunta.

Arto Ojala, Toimitusjohtaja, Palvelutyönantajat

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.