Mainos

(02.07.04) EU:n perustuslakisopimuksen voimaantulo

Teija Tiilikainen pohtii kirjoituksessaan EU:n perustuslaillista sopimusta ja toteaa, että siitä löytyy mm. esimerkkejä nopeutetusta voimaanastumisesta.

EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta syntyi viimein sopu unionin parin viikon takaisessa huippukokouksessa. Sopimus on määrä allekirjoittaa syksyllä, jonka jälkeen se siirtyy käsiteltäväksi kussakin jäsenmaassa. Periaatteessa sopimus voi astua voimaan vasta, kun jokainen jäsenmaa on kansalliseen käsittelyyn perustuen varmentanut – eli ratifioinut- osallistumisensa sopimukseen.

Kansainvälisten sopimusten käytäntöön liittyy eräs elementti, joka saattaa muodostua varsin mielenkiintoiseksi perustuslaillisen sopimuksen yhteydessä. Sitä kutsutaan sopimuksen hengeksi. Sopimuksen hengellä viitataan kansainvälisen sopimuksen merkitykseen ajalla, jolloin se on allekirjoitettu, muttei ole vielä astunut voimaan. Yleisesti katsotaan nimittäin, että jo pelkkä sopimuksen allekirjoittaminen luo osapuolten välille velvoitteen olla rikkomatta sopimuksen yleisiä tarkoitusperiä. On kuitenkin varsin tulkinnanvaraista, mitä tämä yksittäisten sopimusmääräysten osalta tarkoittaa. Kansainvälisestä sopimuskäytännöstä löytyy kuitenkin myös esimerkkejä allekirjoitetuista sopimuksista, jotka eivät koskaan ole astuneet voimaan ja joiden hengelläkään ei voi katsoa olleen mitään merkitystä.

EU:n perussopimuksiin on integraatiodynamiikan takia usein ollut tarvetta tehdä muutoksia nopeaan tahtiin. Unionin sopimuskäytännössä uusien sopimusmääräysten allekirjoittamisella on ollut merkitystä jo ennen voimaanastumista. Useissa tilanteissa muuttuneita määräyksiä on saatettu voimaan erilaisilla poikkeusjärjestelyillä.

Uuden perustuslakisopimuksen kohdalla tilanne on varsin mielenkiintoinen. Sopimuksen määräyksiin on monessa yhteydessä vedottu jo ennen sen allekirjoittamista. Näin teki esimerkiksi Euroopan parlamentin kansanpuolueryhmän johto vaatiessaan parlamenttivaalien lopputulosta huomioitavaksi komission puheenjohtajan valinnassa. Tämä sääntö sisältyy nimittäin vasta uuteen sopimukseen. Samaa logiikkaa seuraa Eurooppa-neuvoston päätös nimittää Javier Solana unionin uudeksi ulkoministeriksi jo ennen kuin virkaa on muodollisesti olemassa. Päätös tulee vaikuttamaan Solanan asemaan ja työskentelykäytäntöihin uuden sopimuksen hengen mukaisesti.

Myös sopimuksen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan määräyksistä löytyy esimerkkejä nopeutetusta voimaanastumisesta. Terrorismin vastaiseen toimintaan tarkoitettu solidaarisuuslauseke, joka velvoittaa jäsenmaita auttamaan toisiaan terroriuhan edessä, päätettiin jo keväällä ottaa käytäntöön poliittisena velvoitteena. Samoin sopimukseen sisältyvä puolustusmateriaalivirasto etenee irrallaan muusta sopimuksesta. Sopimuksen oma dynamiikka kertoo vain siitä, että jäsenvaltiot tarvitsevat Euroopan unionia nimenomaan vastatakseen maailmantaloudessa ja – politiikassa tapahtuviin nopeisiin muutoksiin.

Perustuslakisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen eletään eräänlaisessa sopimusten välitilassa, ja tämän tilan ei yllämainitun sopimusdynamiikankaan vuoksi soisi venähtävän vuosikausien mittaiseksi. Eurooppalaisen demokratian kannalta olisi parasta, jos poliittinen keskustelu sopimuksesta avattaisiin välittömästi ja kohdistettaisiin sopimuksen keskeisiin sisältökysymyksiin. Edellytykset keskustelun käymiseksi ovat paljon paremmat nyt tämän sopimuksen yhteydessä kansallisten parlamenttien oltua aiempaa tiiviimmin osallisina sopimuksen valmistelussa.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.