Mainos

(03.01.) Poliisi ja petetyt lupaukset

Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki suomii kirjoituksessaan hallituksen toimia kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi otsikolla: Poliisi ja petetyt lupaukset.

Turvallisuus on kansalaisten perusoikeus, joka on taattu perustuslaissa. Ihmisillä on oikeus saada tuntea olonsa turvalliseksi omassa maassaan. Tutkimusten mukaan suomalaisten turvattomuus on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti viime vuosina.

Kaikki eivät enää uskalla liikkua yksin kaduilla. Monin paikoin eletään pelon ilmapiirissä. Yhteiskunnalla pitää olla katu-uskottavuutta, mikä syntyy oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisesta. Katu-uskottavuutta ei kuitenkaan voi syntyä, jos poliisit eivät näy kaduilla kansan parissa.

Turvattomuuteen vastaaminen ei ole yksin poliisiasia. Mutta on selvää, että ilman toimintakykyistä, jokaisen kansalaisen saatavilla olevaa poliisia kasvavan turvattomuuden haasteisiin ei voida vastata.

Tässä suhteessa kehitys erityisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen on ollut synkkää. Talouden nopeasta kasvusta huolimatta ihmisten arjen turvallisuuteen ei ole panostettu. Poliisien määrä etenkin paikallispoliisissa ja liikkuvassa poliisissa on supistunut tuntuvasti ja sama suunta jatkuu.

Lipposen toisen hallituksen ohjelmassa luvattiin poliisin voimavarojen lisäystä ja toimintaedellytysten vahvistamista. Lupaukset eivät ole toteutuneet. Jopa pörssin sisäpiiritutkinta on jumiutunut poliisipulaan.

Kun tähän lisätään, että kansalaisia lähellä olevien rikosten, kuten omaisuusrikosten, selvitystaso on romahtanut, on kysyttävä: Miten tähän on tultu? Poliisiylijohtaja Reijo Naulapään mukaan poliisilla on peräti tuhannen viran vaje. Asukaslukuun suhteutettuna Suomessa on EU-maista vähiten poliiseja.

Hälyttävistä merkeistä huolimatta sisäisen turvallisuuden asiat eivät näytä olevan hallituksen eivätkä turvallisuudesta vastaavan ministeri Ville Itälän huolenaiheena. Hallitusohjelman tavoitteita rikostorjunnan tehostamisesta ja poliisin toimintaedellytysten parantamisesta ei ole toteutettu. Tämän vuoden budjetin valmistelu osoitti pikemminkin päinvastaista pyrkimystä.

Sisäministerin kannanotot ovat usein olleet irrallisia heittoja esiin nousseista ongelmista. Parantaisiko esimerkiksi sisäministeriön nimen muuttaminen turvallisuusministeriöksi jotenkin ihmisten turvallisuutta? Tuskinpa vaan.

Poukkoileva ja ilman johdonmukaista ajatusta sekä näkemystä oleva toimintamalli ei edistä systemaattista sisäisen turvallisuuden kehittämistä. Yksi esimerkki epäjohdonmukaisuuksista on poliisihallinnon uudistus. Poliisipäälliköiden määrää pudotetaan tuntuvasti ilman, että palvelujen parantumisesta löytyy takeita. Toinen esimerkki on poliisikoulutukseen liittyvä tempoilu. Nyt suuntana on työttömäksi kouluttaminen.

Luottamuspula valtiovallan ja poliisin välillä on turvallisuuttamme heikentävä tekijä. Tästä ensisijainen vastuu on poliittisilla päätöksentekijöillä. Poliisitoimen kehittämiseksi laadituilla selvityksillä on toistuvasti pyyhitty pöytää. Luottamusta ei ole myöskään lisännyt se tapa, millä valtiovalta on hoitanut poliisien palkkaratkaisua. Luottamuspula ei ole kenenkään etu.

Perusta sisäiselle turvallisuudelle luodaan vahvalla panostuksella ennalta ehkäisevään työhön. Sen rakentaminen lähtee kansalaisten perusturvan vahvistamisesta ja syrjäytymisen sekä eriarvoistumisen ehkäisystä. Laaja kansallinen yhteistyö eri viranomaisten kesken korostuu. Yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan myös yksityisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen kanssa kaupunginosien asukkaiden mielipidettä kuunnellen.

Kansalaisten turvallisuuden lisääminen edellyttää kykyä kuunnella aidosti ihmisiä ja halua keskustella arkipäivän ongelmista. Turvallisuuteen vaikuttavat viranomaiset olisi saatava kansan pariin kuuntelemaan asukkaita heitä vaivaavista turvallisuuskysymyksistä.

Sisäisen turvallisuuden asiat on saatava laajempaan keskusteluun esimerkiksi luomalla hallituksen selontekokäytäntö eduskunnalle. Suomelle on vahvistettava selkeät ja yleisesti hyväksyttävissä olevat turvallisuustavoitteet niin, että Suomesta voidaan luoda Euroopan turvallisin maa.

Olennaisinta on, että turvallisuuteen liittyvät asiat otetaan vakavasti. Poliisilla on ammattitaitoinen henkilöstö. Toimintaedellytyksistä on kuitenkin huolehdittava ja poliisin johtoa on rohkaistava luotsaamaan toimintaa jämäkästi valitun toimintalinjan suuntaisesti. Hallintoa on tuettava haastavien tavoitteiden asettamiseen ja valettava uskoa niiden toteuttamiseen. Ilman selkeitä päämääriä, kannustusta ja rohkaisua ajaudutaan helposti toisarvoisista asioista näpertelyyn.

Anneli Jäätteenmäki, Keskustan puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.