Mainos

(04.07.03) Onneksi on heinäkuu

Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki kirjoittaa kolumnissaan että heinäkuu on hyvä aika pohdiskella viime aikojen tapahtumia.

Juhannukselta Suomi orientoituu kesänviettoon. Poliittisen elämän rauhoittuminen kesään alkoi tällä kertaa poikkeuksellisen korkealta verenpaineen tasolta. Eivät vain viime viikot vaan koko talvi on ollut melko tiukkaa, vaaleineen kaikkineen. Pahin pölly pääministerin vaihdoksen ympärillä on laskeutunut, mutta jotain ilmassa vielä leijuu.

Hampaiden välejä kaivellaan näinä päivinä hienosyisilläkin tikuilla, jos vaikka sieltä löytyisi vielä jotain pureskeltavaa. Vastuullisilta tahoilta vaaditaan nyt voimaa ja kylmää päätä toimia sen todellisuuden mukaan, minkä itse havaitsee. Ulkopuolelta tuleviin kiihokkeisiin olisi helppo syttyä. Julkisuuttakin olisi hiilloksen hehkuttajille tarjolla.

Pääministerin näkemyksiin voi täysin yhtyä siinä, että vaalitaistelut on taisteltu ja nyt on työn aika. Vain peruutuspeiliin katsomalla on hakala edetä. Tai kuten kansanedustajakollega sanoi keväällä: "siitä on lähdettävä että tähän on tultu".

Hallituksenvaihdos ja siihen liittyvät kiemurat näyttävät koskettaneen laajasti myös kansalaisia. Toreilla ja turuilla asia nousee herkästi esille, ja mielialat ovat monenlaisia. Kaikilla on omat käsityksensä siitä, mikä johti mihinkin ja missä on vika.

Jossakin määrin on päässyt syntymään myös näköharha ikään kuin hallituksen työskentely olisi ollut alusta lähtien yhtä takkuamista Irak-jupakan ympärillä. Näinhän tarina ei suinkaan mennyt. Hallituksen työskentely on ollut huhtikuusta saakka sangen asialähtöistä ja hyvähenkistä. Ratkaisuja on tehty ja asiat ovat edenneet aikataulussa.

Valtioneuvoston linnan ulkopuolella on kuohunut huomattavasti enemmän. Lämpötila kohosi jonkun verran eduskunnassa ja kaikkien kuuminta oli puolueiden kenttäväen kokoontumisissa. Vaan taisipa tulla jokuselle toimittajallekin hiki.

Hallituspuolueet ovat laajoja ja moni-ilmeisiä kansanliikkeitä. Avoimuus ja vapaa keskusteluilmapiiri ovat niiden keskeisiä arvoja. Ei ole syytä liikaa pillastua, vaikka puolueiden piirissä kumpuaisi kärjekkäitäkin reaktioita viimeviikkoisten kaltaisten tapahtumien keskellä. Kummallista olisi, jollei omaan puolueeseensa sitoutunut kenttä lainkaan reagoisi .

Vaalien jälkeisessä hallituksessa siihen astiset kilpailijat suunnistivat yhteisen pöydän ääreen. Kyllähän se pientä poreilua aiheuttaa, muttei siinä toinen ole toista hallituskelpoisempi tai kelvottomampi. Pitkän liiton jälkeen kun siippaa vaihtaa niin arjen alkaessa tulee sanomista. Joskus jopa ikävä vanhan kumppanin tapojakin. Mutta itsehän se on kumppani vaihdettu parempaan.

Hallitusohjelma on yhteisen taipaleen tärkein ohjenuora. Siihen on aidosti sitouduttava ja sitä puolustettava. Yhteistuumin se on laadittukin. Pelisääntökeskustelun taustalla heijastelee käytäntö pääministerin ja valtiovarainministerin vahvasta akselista koko hallituksen ytimenä. Näin on totuttu toimimaan ja käytäntö on hyväksi havaittu, vaikka taisipa sitä joku menneinä vuosina kritisoidakin.

Ydinakseli toimii nytkin ja sillä on hyvät edellytykset vahvistua. Hallitus ei kuitenkaan ole vain kahden kauppa, vaan kollektiivi. Jos sääntöuudistuksia tarvitaan, niin yhtenä haasteena on etsiä työtapoja, jotka mahdollistavat entistä tehokkaamman yhteisen osallistumisen, päätöksenteon ja sitoutumisen keskeisiin linjauksiin.

Osallisuuden tärkeitä lenkkejä ovat myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmät. Niissä ei pitäisi jäädä tarpomaan luottamuskeskusteluun. On otettava reippaita askelia yhteisen politiikan edistämiseksi. Tässä on nyt näytön paikka.

Suurin hallituspuolue Keskusta on nähnyt historiansa kuluessa helpompiakin aikoja. Puoluejohto uusiutuu taas ja kannatus on hiipunut. Löytyy monia, joiden viime talven kovalta työltä tuntuu pudonneen pohja pois.

Tällaisiin tilanteisiin ei ole valmiita oppaita eikä kikkoja kaupan. On vain lähdettävä liikkeelle asia kerrallaan, päivä kerrallaan. Keskittyttävä siihen, mitä ollaan tekemässä ja miksi.

Asiat ovat tapahtuneet niin nopeasti että niiden sulattelu vie aikansa. Siihenkin tarkoitukseen heinäkuu saapui kreivin aikaan. Mansikkapellon laidalla asiat löytävät oikean mittasuhteen ja sitten taas lähdetään täysillä työhön.

Paula Lehtomäki, Ulkomaankauppaministeri

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.