Mainos

(09.05.03) Lisäbudjetilla vauhtia

Palvelutyöntajien toimitusjohtaja Arto Ojala odottaa paljon viikon päästä julkaistavalta lisäbudjetilta. MTV3 nettikolumnissaan hän toivoo "lisäbudjetilla vauhtia".

Vajaan parin viikon kuluttua annettava ja jo nyt täydessä valmistelussa oleva lisäbudjetti on uuden hallituksen ensimmäinen todellinen koetinkivi. Se on näytön paikka ja hallituksen talouspolitiikan todellisen suunnan osoittaja.

Taantuma uhkaa taloutta yhä selvemmin. Vientikysyntä ei ole elpymässä missään päin maailmaa, päinvastoin, uusia uhkapilviä ilmaantuu jatkuvasti. Yrityksiä palveleva palveluliiketoiminta kangertelee myös. Taantuma pitkittyy eikä nousua ole näköpiirissä. Suomessakin työllisyysaste on päinvastaisista toiveista huolimatta kääntynyt hienoiseen laskuun. Se on pahan merkki.

Talous- ja rahaliiton maailma on muuttanut talouspolitiikan ympäristöä kovasti. Viennin hyväksi ei talouspolitiikalla voi paljoa tehdä. Verotuksen kilpailukykyisyys, riittävä tutkimus- ja tuotekehityspanostus, ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, rahoitus. Siinäpä tärkeimmät vientiin vaikuttavat toimet. Sen sijaan kotimarkkinoiden eteen, etenkin työvaltaisten palveluiden eteen, on paljon tehtävissä. Toisin kuin aikoina, jolloin inflaatio-devalvaatio-kierre oli talouspolitiikkaa hallitseva piirre.

Suomi on alipalveluyhteiskunta. Se on näkynyt myös siinä, että työllisyyttä ylläpitävän kasvun vaatimus on ollut korkea. Kun palveluvaltaisuus lisääntyy, työllisyys säilyy alhaisemmankin kasvun oloissa. Työttömyyttä lisäävän alakierteen uhka on pienempi. Maailman palveluvaltaisimman yhteiskunnan, USA:n, talous on tästä hyvä esimerkki. Työllisyys on säilynyt, vaikka vienti kangertelee voimakkaasti ja kasvu on hidasta.

Sailaksen työllisyystyöryhmän raportissa taantumasta selviytymisen keinot on oivallettu erinomaisella tavalla. Korkeampaan työllisyyteen ja vakaampaan taloudelliseen ympäristöön päästään lisäämällä kotimarkkinoiden ja palvelujen kysyntää välittömästi tuloverotusta alentamalla, lisäämällä työllistävyyttä työnantajamaksuja alentamalla sekä uudistamalla sosiaaliturvan rakenteita.

Hallitusohjelmaan ei Sailaksen työryhmän selkeitä ajatuksia ole kirjattu kuin osin. Hallitus lupaa aloittaa välittömät elvytystoimet taloudellisen kasvun vahvistamiseksi ja työllisyyden saamiseksi kasvu-uralle. Lisätään työvoimapoliittisia määrärahoja sekä muita työllisyyttä tukevia menoja. Julkisia investointeja aikaistetaan. Ja käynnistetään etupainotteisesti verotuksen kevennykset. Siinä kirjaukset hallitusohjelmasta!

Mitä näiden kirjausten valossa nyt pitäisi tehdä? Hallitus on luvannut keventää työhön kohdistuvaa verotusta vähintään 1,12 mrd. eurolla, etupainotteisesti. Mahdollisuudet suurempiin verokevennyksiin arvioidaan uudelleen vaalikauden puolivälissä. Jos hallitus toimii viisaasti, se käyttää kaiken 1,12 mrd. euroa välittömästi tämän ja ensi vuoden verotuksen keventämiseen alentamalla ennakonpidätystaulukoita jo tämän vuoden heinäkuun alusta lukien, kuitenkin niin, ettei ennakonpidätys ensi vuonna kiristy. Siis vielä etupainotteisemmin kuin hallitus antaa ohjelmassaan ymmärtää. Osa varasta on viisasta käyttää työnantajamaksujen eli kansaneläkevakuutusmaksun alentamiseen. Kotimaisen kysynnän ylläpitämiseksi tarvitaan rohkeita veropäätöksiä, ei jankkausta siitä, onko verokevennyksillä positiivisia dynaamisia vaikutuksia vai ei. Jos meillä on jonkun mielestä varaa olla tekemättä verotuksen rakenteellisia uudistuksia ja varaa ylläpitää alhaista työllisyysastetta, niin jatketaan vaan loputonta keskustelua dynaamisista vaikutuksista! Siitä ainakin on näyttöä, ettei korkean verotuksen oloissa työllistetä riittävästi!

Minusta ei pitäisi tehdä ensimmäistäkään menoja lisäävää toimenpidettä, edes työvoimapolitiikan alueella, ennen kuin verotuksen kautta tuleva talouden dynamiikka lisää liikkumavaraa menojen puolella. Realiteetti näyttää kuitenkin olevan, että työvoimapoliittisia menoja lisätään hallitusohjelman mukaisesti. Lisättäköön niitä sitten niin, että avoimet työpaikat ja työttömät paremmin kohtaavat toisensa. Kohtaamattomuuden ongelmahan on syvenevä vaikkapa Helsingin seudulla. Koulutuksen yhteishankintaa pitäisi lisätä yritysten ja työvoimaviranomaisten yhteistyönä. Ja jos tukityötä lisätään, niin vastikkeellisena siten, että se tarkoittaa ammattitaitoa kohentavaa työpaikkakoulutusta. Näistäkin asioista Sailaksen työryhmän raportissa on viisaita ajatuksia.

Entä julkiset investoinnit? Aikaistetaan toki, kuitenkin niin, ettei ylikuumenneta vaikkapa maanrakennusalan jo nyt varsin hyvää työtilannetta.

Hallitus valmistelee parhaillaan siis erittäin kauaskantoisia talouspoliittisia päätöksiä. Toivon viisautta päätöksentekoon ja ymmärrystä sille, että vain talouden dynamiikka voi ylläpitää ja lisätä työllisyyttä. Nykyrakenne on dynamiikkansa jo syönyt.

Palvelutyönantajien toimitusjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.