Mainos

(09.07.04) "Päätöksiä odotellaan"

Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Arto Ojala perää hallitukselta päätöksiä. Ojala muistuttaa, että Matti Vanhasen hallitus ei ole tehnyt kuin kaksi merkittävää talouspoliittista päätöstä.

Hallitus valmistautuu parhaillaan tärkeimpään vuosittaiseen päätöksentekoonsa, päätökseen ensi vuoden tulo- ja menoarviosta, budjetista. Valtiovarainministeriön virkamiehet valmistelevat sitä parhaillaan ja ministeriön "budjettiriihi" kokoontuu parin viikon kuluttua. Elokuisessa koko hallituksen budjettiriihessä päätetään ei enempää eikä vähempää kuin Suomen talouskehityksen suunnasta lähivuosien aikana.

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus - ja pääministeri henkilönä - on paistatellut kasvavan suosion aallonharjalla. Tämä on ymmärrettävää, vaikeita kansaa koskettavia päätöksiä ei ole tehty, jolloin gallupkannatus automaattisesti nousee. Hallitus on todellisuudessa tehnyt vain kaksi merkittävää talouspoliittista päätöstä. Ensimmäisen teki todellisuudessa nykyhallituksen edeltäjä eli Jäätteenmäen hallitus, nopean päätöksen tuloverotuksen keventämisestä viime vuoden heinäkuun alusta lukien. Se oli työllisyyttä ylläpitänyt välttämätön päätös. Toinen merkittävä päätös on ollut yhteisö- ja pääomaverotuksen uudistamispäätös. Päätös kiristää pääomatulojen saajien verotusta sekä menestyvien ja työllistävien perheyritysten omistajien verotusta. Tästäkin gallupkansa pitää, vaikka ratkaisu todennäköisesti heikentää työllisyyttä! Toki yritysverouudistus keventää pienehköjen yritysten verotusta ja kannustaa näin yrittämiseen ja uusiin työpaikkoihin. Toivottavasti myös tämä lisää suosiota!

Valitettavan paljon asioita, joista hallitusohjelmaa laadittaessa ja hallituskauden alkuvaiheessa puhuttiin, on siirretty eteenpäin tai kokonaan pois pöydältä veran alle. Tai odottamaan mahdollista tulopoliittista ratkaisua joskus puolen vuoden kuluttua. Kuka tämän kaiken hidastelun maksaa? Kansalaiset, hitaana talouskasvuna, heikkenevänä työllisyytenä ja korkeana työttömyytenä. Ja mikä on hallituksen talouspolitiikan tärkein, hallitusohjelmaan kirjattu tavoite?? Se on työllisyys, työllisyys, työllisyys! Uudet työpaikat ja työllisyysasteen nosto. Selvityksiä ja ehdotuksia työllisyyden parantamiseksi on tehty runsaasti. Toteutus vaan ontuu.

Valtiosihteeri Sailaksen johtaman riippumattomien asiantuntijaryhmän raportin tärkeimpiä ehdotuksia ei ole rohjettu toteuttaa. Toimenpiteitä, joilla työstä poissiirtymisikää voitaisiin nostaa, ei ole rohjettu toteuttaa, ei edes puhua siitä. Ns. eläkeputki saa edelleen olla yhtä houkutteleva vaihtoehto työntekijöille - kuin myös yrityksillekin. Putken tukkiminen ei varmaan välittömästi luo uusia työpaikkoja mutta se pitäisi ihmiset aktiivisina työnhakijoina ja työmarkkinoiden käytettävissä. Yhdistettynä muihin työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin kokonaisuus toimisi. Ja mitä ne muut toimenpiteet ovat? Työttömyysturvan jyrkempi porrastus ja työn vastaanottovelvollisuuden tiukempi valvonta, verotuksen nopea keventäminen, välillisten työvoimakustannusten alentaminen kohdistettuna työllistäville aloille.

Työllistävien alojen - usein myös ns. matalan tuottavuuden töiden - tuotteiden hinta ei saa nousta liian korkeaksi. Tarkoitan tällä siis ns. verokiilan kaventamista. Liian usein tavaroita tai palveluja tuotetaan liian kalliilla suhteessa ostovoimaan, joka kansalaisilla on. Näistä asioista teki selkeän esityksen EU-tasolla, mutta myös maakohtaisessa Suomea koskevassa osiossa, Hollannin entisen sosialistisen pääministerin Wim Kokin johtama työryhmä viime talvena. Nämä toimet johtaisivat kilpailukyvyn paranemiseen, nopeutuvaan talouskasvuun ja uusiin työpaikkoihin. Olen siitä aivan varma.

Valtioneuvoston kanslian käynnistämässä Suomi maailmantaloudessa-selvityksen ohjausryhmän väliraportissa tehtiin myös merkittäviä esityksiä toteutettavaksi pikaisesti. Strategiana on tietysti ja aivan oikein korkean tuottavuuden osaamisyhteiskunta. Väliraportissa esitetään kasvua tukevia ja rakenteita uudistavia toimenpiteitä. "Osaamisyhteiskunnan rakentaminen edellyttää työn tekemisen ja yrittämisen kannustamista keventämällä verotusta", sanotaan suorassa lainauksessa raportista. Mitä tapahtui? Ajatus tyrmättiin oikopäätä usealla taholla, mm. Jouni Backmanin suulla. Ja raportin johdannossa todetaan, että työmarkkinoita, palkanmuodostusta ja verotuksen uudistamista tarkastellaan tarkemmin vasta syksyllä valmistuvassa loppuraportissa. Minkähänlaista tyrmäyskieltä silloin käytetään?

Raportti toteaa myös selkeästi, että tutkimus- ja tuotekehityksen lisäpanostukset on kohdistettava erityisesti liiketoimintaosaamiseen, palvelusektorin kehittämiseen, kasvuyrittäjyyden tukemiseen ja yritysten pääsyyn kansainvälisille markkinoille. Tämä on tärkeydessään onneksi niin kaukaisen abstraktia, että kukaan ei sitä ole vielä käynyt tyrmäämään! Joten nämä toimet voitaneen pikaisesti toteuttaa.

Arvovaltaisia asiantuntijaraportteja päätöksenteon pohjaksi löytyy riittävästi. On strategioita, jotka aivan oikein perustuvat korkeaan osaamiseen, tutkimus- ja tuotekehityksen ja koulutuksen tehostamiseen, mutta jotka samalla hyväksyvät myös ns. matalan tuottavuuden, eli paljon työllistävien töiden lisäämisen strategian. Aika kuluu ja yhteiskunta käy tyhjäkäynnillä, työtä vailla olevia käsiä ja myös viisaita koulutettuja päitä vailla työtä, on liian paljon. Tarvitaan päätöksiä ja budjettiprosessista niitä odotetaan.

Arto Ojala, Palvelutyönantajien toimitusjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.