Mainos

(13.2.03) Hallituksen EU-hapuilu jatkuu

Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä moittii selvin sanoin Vanhasen hallituksen EU-politiikkaa. Lisäksi Itälä vaatii, että Suomen on esitettävä Euroopan komissioon porvaria.

Viime viikolla koko Suomi keskusteli kokoomuksen johtajuuskriisistä. Nyt on seesteisempää: Kokoomuslaiset ovat varsin yksimielisiä siitä, että kesän puoluekokous on se paikka, jossa puheenjohtajuudesta päätetään. Se on ainoa tie eteenpäin. Kevät on keskityttävä vastuulliseen oppositiopolitiikkaan.

Hallitus näyttää itse pitävän huolen siitä, etteivät oppositiolta ainakaan kritiikin aiheet pääse loppumaan. Kuherruskuukausi on päättynyt ja politiikan arki tuo jo eteen vaikeita valintoja. Niitä tehdessään hallitus ja sen keskeiset toimijat eivät voi välttyä kritiikiltä. Samalla hallituksen sisäiset ristiriidat korostuvat entisestään.

Keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen on saanut osakseen kovaa arvostelua oman EU-ajattelunsa avoimesta ja ilmeisen vilpittömästä esittelystä. Kaikkihan sen tiesivät, mutta vasta pääministerin oma "todistajalausunto" Helsingin sanomien haastattelussa antoi mahdollisuuden analysoida julkisesti sitä ajattelua, joka aikanaan johdatti kansanedustaja Matti Vanhasen vastustamaan EY-jäsenyyttä. Sama eristäytymisoppi johti viime syksynä Suomen kannalta vahingolliseen venkoiluun EU:n puolustusyhteistyöstä sovittaessa. Jatkossa kyse on maamme vaikutusvallan turvaamisesta pysymällä unionin ytimessä - siis olemalla mukana kaikessa EU:n yhteistyössä ja toimimalla rakentavasti eurooppalaisia ratkaisuja etsien.

Ytimessä puolustetaan parhaiten Suomen intressejä myös unionin rahoitusneuvotteluissa, jotka pääsivät vauhtiin tällä viikolla.

Euroopan unionin kuusi suurinta nettomaksajamaata ovat vaatineet menokaton laskemista yhden prosentin tasolle bruttokansantulosta. Euroopan komissio esitti tiistaina katoksi nykyistä 1,24%:n tasoa. Suomen hallitus asettui keskiviikkona kompromissin kannalle: tavoitteena on 1,1%:n katto.

Suomalaisten veronmaksajien etu on pitää EU:n budjetti maltillisena. On kuitenkin oltava realisti: eurooppalaisen rauhan ja vakauden kannalta tärkeän laajentumisen kynnyksellä ei ole mahdollisuutta suuriin menoleikkauksiin. Se ei palvele Suomen omia alue- ja maatalouspoliittisia tavoitteita. Se ei myöskään osoita kykyä kantaa vastuuta yhdessä päätetyistä eurooppalaisista ratkaisuista ja tavoitteista, kuten pyrkimyksestä kehittää EU:sta maailman kilpailukykyisin talousalue. Yhtälö alkaa olla mahdoton, kun saman aikaisesti eurooppalaisia päättäjiä vaivaa myös haluttomuus rakenteellisiin uudistuksiin. Entä millä rahoitetaan laajentuneen unionin kasvava tarve panostaa rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan?

Hallituksen näkemys, jonka mukaan jokaisen maan tulee huolehtia itse tutkimus- ja kehityshankkeista on sekin aika näköalaton eikä palvele Nokia-Suomen etuja: on joukko aloja, joissa Suomen omilla panostuksilla ei saada aikaiseksi riittävää kriittistä massaa.

Hallituksen kannattaa pitää myös nämä seikat mielessään kun rahoitusratkaisusta käytäviä neuvotteluja käydään. Rohkea tuki komission esitykselle olisi ollut ryhdikäs ratkaisu, jolla myös Suomen maatalouden ja alueiden tulevaisuudelle turvattaisiin valoisampi tulevaisuus . Pitää muistaa, että 1,24% on vain menokatto. Sen sisällä voidaan edelleen noudattaa tiukempaa budjettikuria, kuten komissiokin esittää arvioidessaan keskimääräiseksi budjetiksi 1,14% jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Suomen on esitettävä Euroopan komissioon porvaria

Suomessa on viritelty myös keskustelua seuraavan komission kokoonpanosta. Kokoomuksella on tässä asiassa kaksi perusedellytystä. Ensinnäkin komission johdon ja kokoonpanon on heijasteltava äänestäjien Euroopan parlamentin vaaleissa osoittamaa tahtoa. Kyse on valinnasta porvarillisen ja sosialistisen EU:n välillä. Keskeinen eurooppalainen kysymys on työllisyys. Euroopan sosialistit luottavat sääntelyyn ja lyhytjänteisiin työllistämistoimenpiteisiin. Me haluamme luoda edellytyksiä todellisten työpaikkojen synnylle vahvistamalla talouskasvua. Sillä turvataan julkiset hyvinvointipalvelut ja maksetaan myös väestön ikääntymisen kustannukset.

Toiseksi, maamme hallituksen on esitettävä komissioon porvaria. Suomen eduskunnassa on porvarienemmistö ja hallitusta johtaa porvaripuolue. Komission puheenjohtajaa valittaessa kyseeseen saattaisi tulla Euroopan kansanpuolueen kunniapuheenjohtaja Sauli Niinistö. Euroopan parlamentin suurimman ryhmän puheenjohtaja on jo antanut hänelle julkisestikin tukensa. Suomessa ei ole vielä täysin ymmärretty kuinka vakavasti parlamentissa suhtaudutaan eurovaalituloksen kunnioittamiseen.

Rivikomissaariakin valittaessa Niinistön kokemus Ecofin-neuvostossa voisi tuottaa arvokkaan talouskomissaarin salkun. Keskustan riveistä muiden edelle nousee ilman muuta entinen pääministeri Esko Aho. Keskustan Hannu Takkulan ajatus Teija Tiilikaisesta lämmittää minuakin, sillä tohtori Tiilikainen kuuluu ehdottomasti maamme eturivin EU-asiantuntijoihin. Ministeritaustan omaavalla ehdokkaalla Suomi olisi kuitenkin paremmissa asemissa komission painavampia salkkuja jaettaessa. Toisaalta esimerkiksi pankinjohtaja Sirkka Hämäläisellä on jo kovan luokan eurooppalaistakin kokemusta.

Kokoomus kannustaa keskustaa puolustamaan porvarillisia arvoja suomalaista komissaaria valittaessa. Sosiaalidemokraatit ovat jo muutenkin dominoineet hallitustyötä. Tilanne, jossa keskeisen hallituspuoleen puheenjohtaja toimii opposition lailla hallituksen ulkopuolelta on täysin kestämätön. Jos on kerran kritisoitavaa hallituksen EU-linjasta, niin SDP:ssä pitäisikin miettiä vaihtoehtoja ulkoministeri Tuomiojan tilalle. Tekemällä saadaan aikaan muutoksia.

Ville Itälä, Kokoomuksen puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.