Mainos

(13.9.02) Työllisyys ykkösasiaksi

Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Arto Ojala korostaa työllisyyden hoidon tärkeyttä kirjoituksessaan otsikolla: Työllisyys ykkösasiaksi.

Ojala, Arto, toimitusjohtaja Palvelutyönantajat

Nykyisen hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 70 prosenttiin. Kiitos voimakkaan talouskasvun työllisyysaste on noussut, mutta vain vajaaseen 68 prosenttiin. Ja 70 prosentin tavoitekaan ei ole riittävän kunnianhimoinen. Väestön ikääntymisen mukanaan tuomien ongelmien voittamiseksi tavoite pitäisi nostaa 75 prosenttiin.

Työllisyyden kasvu on nyt pysähtynyt ja uhkaa joillakin vientialoilla käydä heikkenemään. Virallinen työttömyysaste on runsaat yhdeksän prosenttia ja ns. laaja työttömyys edelleen yli 17 prosenttia. Työttömyyden ja sen kääntöpuolen, alhaisen työllisyysasteen, pitää huolettaa kaikkia talouspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta ja työmarkkinapolitiikasta päättäviä.

Mitä pitäisi tehdä? Ensinnäkään työllisyyttä ei kyetä lisäämään työvoimapoliittisilla hokkuspokkus -tempuilla. Tällaiseksi on pakko laskea myöskin hallituksen budjettiesitykseen kirjattu päätös yritykselle maksettavasta työmarkkinatuesta. Kiinnostaako yritystä byrokraattinen kuittisirkus? Ei varmaankaan! Miksei asiaa voida toteuttaa ilman byrokratiaa työllistettävän verokorttiin tehtävällä muutoksella? Tällöin homman luonne jo muuttuisi houkuttelevaksi ja työllistäväksi.

Työn teettämisen pitää olla yritykselle kannattavaa ja työn tekemisen tekijälleen kannattavampaa kuin sosiaaliturvalla olo. Kuulostaa itsestään selvyydeltä mutta näin ei vaan ole. Siksi on pakko jankuttamiseen asti puhua työn verotuksesta, työttömyysturvasta ja sosiaalisten tulonsiirtojen laajasta kokonaisuudesta. Ja tällä kertaa on myös pakko puhua tuloratkaisusta, sen tasosta ja muodosta.

Talouden kasvu ja jonkin aikaa ollut yksityisen kulutuksen varassa. Ostovoima on ylläpitänyt kasvua. Mistä ostovoima sitten muodostuu? Se muodostuu työllisyyden kasvusta, verotuksen vaikutuksista ja palkkaratkaisusta. Hallitus on luvannut palata tuloverotuksen alentamiseen työmarkkinaratkaisun yhteydessä. Tämä onkin välttämätöntä, jotta ostovoiman tasainen kasvu saadaan kestävällä tavalla turvatuksi. Lisäksi se on välttämätöntä verokilpailunkin vuoksi. Korkean tuloveron maa ei enää pidättele korkeapalkkaisia osaajia maassa, puhumattakaan, että houkuttelisi heitä tänne.

Myönnän, että tuloverokevennys lisää painetta budjetin tasapainoa kohtaan. Mutta tilanteessa, jossa palkkojen korottamisvara on vaatimaton, verokevennys on järkevää politiikkaa, joka merkittävällä tavalla rahoittaa itse itsensä. Vaihtoehto, heikkenevä työllisyys, lisäisi alijäämää todennäköisesti enemmän. Ja viisasta on työllisyyden takia jatkaa niiden työnantajamaksujen alentamista edelleen ensi vuonna, joilla rahoitetaan sosiaalista perusturvaa, kansaneläkkeitä, osia sairasvakuutuksesta ja työttömyysturvasta.

Pääministerin ehdottaman työllisyystyöryhmän pitäisi vakavasti pohtia, mitä työttömyysturvajärjestelmälle ja koko laajalle sosiaalisten tulonsiirtojen verkostolle pitäisi tehdä. Estääkö turvajärjestelmä todellisuudessa töiden vastaanottoa? Eihän voi olla oikein, että on tullut ikään kuin luonnollisiksi vaihtoehdoiksi valita työnteon tai sosiaaliturvan välillä. Missä työllisyystyöryhmän nimeäminen muuten viipyy?

Ja viimeisenä työmarkkinajärjestöjen neuvottelujen varassa oleva asia. Palkkaratkaisun on muodoltaan ja tasoltaan oltava ennen muuta työllisyyttä tukeva. Voimassa olevan sopimuksen solidaarinen rakenne ei sitä parhaalla tavalla tee. Myönnän, että voimassa oleva sopimus on arvioitua matalammasta kasvusta huolimatta toiminut kohtuullisen hyvin. Mutta se olisi voinut toisenlaisella rakenteella luoda enemmän uusia työpaikkoja erityisesti palvelualoille.

Eiköhän panna yhteisesti toimeksi. Hallitus omalta osaltaan, työmarkkinajärjestöt omalta osaltaan ja perustettava työllisyystyöryhmä omalta osaltaan. Onhan Suomi konsensuksen maa. Miksei sitten yhteisissä työllisyystalkoissa.

Arto Ojala, toimitusjohtaja, Palvelutyönantajat ry.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.