Mainos

(14.11.03) Syntyykö verouudistuksella uusia työpaikkoja?

Kokoomuksen puheenjohtaja Vlle Itälä suomii kirjoituksessaan hallituksen verouudistuspäätöksiä.

Hallituksella oli kaikki avaimet käsissään vahvistaa työllisyyden parantamista yritys- ja pääomaverouudistuksesta päättäessään. Aivan kiistatta ratkaisun hyviä puolia yrityksille ovat yhteisöverokannan lasku 29 prosentista 26 prosenttiin, pienten ja keskisuurten yritysten verotuksen keveneminen sekä sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Tässäkin on kuitenkin muistettava se, että yhteisöverokannan lasku on kompensoitava kunnille täysimääräisesti. Kuntatalous on jo nyt riittävissä vaikeuksissa eikä kunnilla ole varaa lisälaskuihin.

Tärkeää oli, että ratkaisu syntyi lopulta nyt - jo vuoden kestänyt epävarmuus yrittäjien kentässä lopultakin poistui. Nykyinen työllisyystilanteemme irtisanomisaaltoineen ei olisi kestänyt enää vallinnutta epävarmuuden tilaa.

Esitys ansaitsee siis kehuja, mutta pakko on todeta, että se ei todellakaan täytä hallitusohjelman kirjausta jossa halutaan verotuksen rakennetta kehittää työllisyyttä tukevalla ja yrittäjyyttä edistävällä tavalla ottaen huomioon verotuksen vaikutukset Suomen kykyyn kilpailla yritysten ja niiden avaintoimintojen sijaintipaikkana.

Tiivistän tuon väitteeni siihen, että uudistus kiristää verotusta kannattavilla kasvuyrityksillä, mutta myös niillä innovatiivisilla toimihenkilöillä joiden varassa uusien työpaikkojen luominen usein on.

Esitys on ristiriidassa hallituksen asettamasta tavoitteesta luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Uudistus ei myöskään vastaa riittävästi kansainväliseen verokilpailuun.

Hallituksen linjaukset vaikeuttavat erityisesti menestyvien ja kannattavien yritysten toiminnan edellytyksiä. Tämän kaltaisten yritysten työllistävä vaikutus on erittäin merkittävä. Yritysten listautumiskynnys nousee, kun pörssiyhtiöiden osinkojen verotus kiristyy. Listautuneet yritykset maksavat uuden verokannan ensin voitostaan 26 prosenttia veroa, jonka jälkeen osingonsaaja maksaa tästä samasta tulosta uudelleen veroa 28 %.

Pahoittelen erityisesti sitä, että hallituksen esitys tarkoittaa nykyisestä, hyvin toimivasta yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopumista. Nykyinen järjestelmä on suosinut suomalaista osakkeenomistajaa ja on ollut meille kansainvälisestikin mitattuna kilpailuvaltti. Hallitus on puolustellut ratkaisuaan sillä, että EU-oikeuden mukaisesti järjestelmä ei olisi kestävä. EY-tuomioistuimessa on vireillä tapaus, josta ratkaisua odotetaan ensi syksynä. Tuomioistuimen tulevasta päätöksestä ei ole luonnollisesti olemassa ennakkotietoa. Suomella ei olisi ollut mitään kiirettä muuttaa hyvin toimivaa järjestelmäänsä, joka on luonut yrityksille vahvat taseet ja samalla tuonut valtiolle erinomaiset verotuotot.

Listautumattomissa yrityksissä osakkeenomistaja saa nostaa tietyn määrän osinkoa verovapaasti. Verovapaan osingon määrälle on kuitenkin asetettu enimmäismäärä, osingonsaajakohtainen ns. osinkokatto. Tämä luo rajoituksen yrityksen kasvulle, menestymiselle ja pääoman kerryttämiselle yritykseen. Yrittäjäjärjestön puheenjohtaja kutsui tätä suuriin, menestyviin perheyrityksiin kohdistuvaa kiristystä "kateusveroksi".

Uusi malli on olemassa olevaa yhtiöveron hyvitysjärjestelmää monimutkaisempi ja aiheuttaa yrityksille lisää paperinmakuista byrokratiaa. Verosuunnittelu vie entistä enemmän aikaa ja aiheuttaa yrityksille lisää kustannuksia. Voi syntyä järjestelmä, jota vuosittain viedään suuntaan tai toiseen. Töitä saavat lähinnä verojuristit.

Palkansaajalle yllätyksiä

Kuten todettua, moni yritys uudistuksesta hyötyy, mutta tavalliset palkansaajat yllätettiin ikävällä tavalla.

Suomalaiselle osakesäästäjälle, asuntolainojen kanssa kamppaileville sekä eläkesäästäjälle uusi malli on katkeraa kalkkia.

Osakesäästäjää rangaistaan kiristämällä verotusta lähes viidenneksellä. Asuntovelallisen korkovähennysoikeus huononee. Päätös vaikeuttaa useiden suomalaisten perheiden taloudellista tilannetta.

Vapaaehtoisten eläkevakuutusten maksut vähennetään jatkossa ansiotulovähennyksen sijaan pääomaverosta. Käytännössä eläkesäästämisestä saatu verovähennys pienenee. Suomi onkin ainoana EU-maana siirtämässä yksilölliset eläkevakuutukset pääomaverotuksen piiriin. Eläkesäästäminen on pitkäjänteistä toimintaa, sillä eläkevakuutus tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin. Säästämisen ehtoja ei voi muutaman vuoden välein muutella. Tällä hetkellä jo 500 000 kansalaisella on vapaaehtoinen eläkevakuutus, joten heikennykset koskevat isoa osaa suomalaisista.

Nämä ratkaisut ovat outoja siinä valossa, että juuri kun suomalaiset ovat oppineet säästämisen eri vaihtoehdot, uskoa näiden järjestelmien vakauteen heikennetään.

Nähtäväksi jää, riittävätkö hallituksen esittämät linjaukset yrittämisen ja työllisyyden parantamiseksi, ennuste juuri nyt on kuitenkin aika heikko.

Uudistuksesta keskusteltaessa olemme jo aiemmin esittäneet näkemyksiämme, mutta kertaan vielä:

- Kokoomuksen malli oli, että yhtiöveron hyvitysjärjestelmä olisi pitänyt ehdottomasti säilyttää - ja alentaa yritys- ja pääomaverokantoja niitä eriyttämättä - samassa yhteydessä hallituksen olisi kuitenkin pitänyt eriyttää asuntolainan korkovähennysoikeus pääomaveroprosentista. - eikä veroratkaisun kylkiäisinä olisi saanut heikentää vapaaehtoisten vakuutuksenottajien asemaa.
Ville Itälä, puheenjohtaja, Kansallinen Kokoomus rp

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.