Mainos

15.03. Rauhankumppanuus vaaravyöhykkeellä?

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkimuspäällikkö Teija Tiilikainen varoittaa, että Naton laajeneminen vähentää Naton rauhankumppanuusjärjestelmään kuuluvien maiden vaikutusmahdollisuuksia: Rauhankumppanuus vaaravyöhykkeellä?

Suomi ja Ruotsi tekivät kuluneella viikolla aloitteen Naton rauhankumppanuusjärjestelmän kehittämisestä. Aloitteella tähdätään Naton ulkopuolisten maiden aseman vahvistamiseen rauhankumppanuuteen liittyvien toimintojen suunnittelussa samoin kuin Naton johtamissa kriisinhallintaoperaatioissa. Suomi ja Ruotsi pyrkivätkin ohjaamaan rauhankumppanuudesta käytävää keskustelua oikeisiin uomiin ennen kuin Nato tekee päätöksen edellistä suuremmasta uudesta laajentumiskierroksestaan myöhemmin tänä vuonna.

Naton rauhankumppanuusjärjestelmä perustettiin vuonna 1994 sotilaallisen yhteistoiminnan kehittämiseksi Naton ja sen ulkopuolisten maiden kanssa. Järjestelmän kautta on valmennettu ulkopuolisia maita yhteiseen kriisinhallintatoimintaan Naton kanssa. Huomattavan osan Naton eurooppalaisista kumppanimaista siirtyessä vähitellen järjestön sisäpuolelle on olemassa riski, että rauhankumppanuusjärjestelmän sekä sitä kautta tarjoutuneen vaikutuskanavan merkitys vähenee ratkaisevasti. Tätä mahdollisuutta voimistaa vielä Venäjän aseman samanaikainen kohentuminen Naton päätöksenteossa.

Jos Naton laajentuminen tapahtuu oletetussa laajassa mittakaavassa, Naton rauhankumppaneiksi jäävät maat muodostavat varsin sekavan seurakunnan. Entiset neuvostotasavallat muodostavat rauhankumppanuusmaiden enemmistön, minkä lisäksi ryhmään kuuluvat EU:n liittoutumattomat maat, Sveitsi ja Balkanin niemimaan maita.

Rauhankumppanuuteen liittyen Natossa joudutaankin tekemään varsin periaatteellinen päätös, joka koskee koko järjestön tulevaa roolia yleensä. Keskeinen kysymys kuuluu, aikooko Nato sitoa itsensä pysyvämmin sotilaallisen yhteensopivuuden kehittämiseen myös sellaisten maiden kanssa, joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia päätyä järjestön jäseniksi. Tämä tekisi eron jäsenyyden ja kumppanuuden välillä entistä enemmän veteen piirretyksi viivaksi ja saattaisi näin ollen nostattaa kritiikkiä Naton jäsenten ja siis myös sen maksumiesten - taholta. Suomen ja Ruotsin tekemään aloitteeseen liittyen Naton johto joutuu myös ottamaan kantaa siihen, mikä on pitkällä tähtäimellä jäsenten ja ei-jäsenten välinen ero Naton päätöksenteossa.

Suomelle ja Ruotsille asia on kuitenkin tärkeä. Maiden jäädessä lähivuosina alati pienenevään liittoutumattomien maiden ryhmään myös Euroopan unionissa niiden on tärkeää varmistaa, etteivät Euroopan sotilaallisen turvallisuuden kysymyksiä koskevat päätökset liu'u täysin niiden ulottumattomiin.

Teija Tiilikainen

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.