Mainos

(15.11.) Vaihtoehdottoman demokratian kritiikki

Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki haluaa muistuttaa äänestäjille, että demarivetoiselle hallitukselle on vaihtoehtoja: "Vaihtoehdottoman demokratian kritiikki"

Suomi on ajautumassa kovaa vauhtia vaihtoehdottoman demokratian tielle. Vaihtoehdottoman demokratian kritiikki -nimisen kirjan kirjoitti muuten Erkki Tuomioja aikoinaan vuonna 1980. Se oli vielä sitä kuuluisaa Kekkosen aikaa.

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja, pääministeri Paavo Lipponen asettaa kansalaiset selkä seinää vasten. Jos ei Lipposta valita pääministeriksi ja SDP:tä hallituksen johtoon, seuraa Lipposen sanojen mukaan jokin kauhistuttava porvarillinen meininki.

Suomen poliittinen elämä kaipaisi suurta tuuletusta. Äärivasemmalta äärioikealle ulottuva hallitus on jäykistänyt politiikkansa pelkäksi hallinnoinniksi. Kukaan ei uskalla edes avata keskustelua kunnon uudistuksista, koska yksimielisyyttä tällaisen hallituksen on mahdoton löytää suurista yhteiskunnallisista asioista. Tarttuminen isoihin ongelmiin olisi paljastanut pakotetun yksimielisyyden ja ristiriidat kaikessa alastomuudessaan.

SDP:stä on tullut konservatiivisuuden tukipylväs, joka haluaa betonoida suuren valtansa vuosikausiksi ennalleen. On muiden puolueiden heikkoutta, jos ne hymistelevät sivussa, kun SDP käyttää valtaa entistä ylimielisemmin ja asettaa ehtoja muille. Se jos mikä on kansalaisten aliarvioimista.

Nykyinen hallitus on ajat sitten siirtänyt kaikki hankalat asiat työryhmiin ja seuraavalle hallitukselle. Odota ja katso -linja näkyy erityisesti työttömyysongelman hoidossa. Suuret, kaksinkertaiset lupaukset työttömyyden puolittamisesta eivät ole toteutuneet. Jälleen esitetään uusia lupauksia vaalien alla. Uskottavuus lupausten pitämisestä on rapissut ajat sitten.

Keskusta esitteli viime viikolla laajan työllisyysohjelman lähivuosille. Siinä on myös konkreettiset ehdotukset työttömyyden alentamisen keinoista. Niitähän pääministeri Lipponen on usein eduskunnassa kaivannut.

Olisi toivottavaa, että myös sosiaalidemokraatit ja kokoomus esittäisivät omat työllisyysohjelmansa vielä ennen vaaleja. Pääministeri Lipponen on kyllä esittänyt kovia tavoitteita, mutta olisi kohtuullista, että hän esittäisi myös ne keinot, joilla tavoitteisiin päästään.

Hallitukselta konkreettiset työttömyyttä alentavat päätökset ovat jääneet tekemättä. Kokoomus ja SDP ovat olleet eri mieltä keinoista. Olisiko käytettävä työministeriön aktiivista työvoimapolitiikkaa vai verojen ja maksujen alennuksia?

Meidän mielestämme rakenteellisen työttömyyden alentamiseen tarvitaan sekä uudenlaista aktiivista työvoimapolitiikkaa että radikaaleja veroratkaisuja eikä vain jompaa kumpaa, kuten pääkilpailijamme vasemmalla ja oikealla uskottelevat. Perusteellisessa linjapaperissamme on kymmeniä yksityiskohtaisia ehdotuksia työvoimapolitiikan tehon parantamisesta.

On totta, että politiikan reunaehdot ovat nyt tiukemmat kuin ennen. Kotoisen taloudenhoidon epäonnistumisia ei euroaikana voi enää korjata devalvaatiolla eli tulonsiirroilla säästäjiltä velallisille. Kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii sujuvaa yhteispeliä yritysten lattiatasolta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantapöytiin saakka.

Politiikan tärkein tehtävä on luoda edellytykset sille, että kaikki pääsevät osallistumaan yhteisen kakkumme kasvattamiseen. Lipposen hallitukset ovat epäonnistuneet tässä asiassa kaikkein pahimmin.

Jos kansa antaa meille eduskuntavaaleissa valtakirjan, meidän onnistumisemme tärkein mittari on työttömyyden kehitys ensi vaalikaudella. Miten muuten voisikaan olla sen jälkeen, kun äänestäjät ovat kahden vaalikauden ajan saaneet pettyä työttömyyden alentamisesta annettuihin lupauksiin.

Ei kahta ilman kolmatta, sanotaan. Miten kansalaiset voisivat nyt luottaa hallituksen lupauksiin, kun kaksi kertaa on jo petytty.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.