Mainos

(16.03.04) Myös yritysverotuksella vaikutetaan työllisyyteen

Palvelutyönantajain toimitusjohtaja Arto Ojala korostaa kirjoituksessaan yritysverouudistuksen vaikutuksia työllisyyteen.

Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Arto Ojala

Hallitus antaa toukokuun ensimmäisellä puoliskolla tähänastisen toimintansa tärkeimmän lakiesityksen eduskunnalle, lakiesityksen yhteisöverotuksen ja pääomatuloverotuksen uudistamiseksi. Se on ensimmäinen suuri vastaus globalisaatioon, suomalaisen tuotannon toimintaedellytyksiin kotimaassa ja siten myös työllisyyteen.

Hallitus ilmoitti verouudistuksen periaatteet julkistaessaan, että uudistus keventää yritysten verotusta puolella miljardilla eurolla. Luku on kyllä kovasti laskennallinen ja yhtä varma kuin mikä tahansa staattiseen laskelmaan perustuva arvio. Paljon olennaisempaa olisi pyrkiä arvioimaan uudistuksen työllisyysvaikutuksia. Valitettavasti uudistus tuo tullessaan erittäin suuren ja kielteisen uhan työllisyydelle. Tämähän ei varmaankaan ole hallituksen tarkoitus?

Uudistus poistaa yhtiöveron hyvitysjärjestelmän ja tuo tilalle klassisen pääomatulojen kaksinkertaisen verotuksen. Tämä lienee EU-viranomaisten äskettäistenkin lausuntojen valossa pakko hyväksyä, vaikka se onkin järjenvastaista tehdessään omaehtoisen rahoituksen kalliimmaksi vieraaseen pääomaan verrattuna. Ja ennen kaikkea tappaessaan yrittäjyyteen kannustavan selkeän järjestelmän ja verotuottoja hyvin lypsävän lehmän.

Yrittäjäkenttää verouudistus kohtelee hyvin eri tavalla yrityksen koosta ja sen kehitysvaiheesta riippuen. Aivan miniyritysten verotus on selvästi kiristymässä. Tämä vääryys varmaankin korjataan. Suurelle joukolle Suomen 220 000 yrityksestä verouudistus on tuomassa kevennystä pienehköjä yrityksiä, joilla varallisuus on vielä vähäinen ja joissa 90 000 euron verovapaa katto riittää varallisuusveron maksuun ja yrittämisessä otetun riskin palkkioksi. Toivottavasti tämä joukko kykenee kasvamaan ja luomaan uusia työpaikkoja.

Mutta sitten se suuri ongelma-alue. Valtiovarainministeriön omienkin arvioiden mukaan noin 2 000 yrityksellä verotus kiristyy. Lukumäärä tuntuu pieneltä mutta näiden yritysten merkitys koko kansantaloudelle on ratkaisevan tärkeä. Tässä joukossa on pelkästään Perheyritysten liiton piirissä 190 yritystä, jotka työllistävät 120 000 ihmistä. Varovainen arvio näiden 2 000 yrityksen työllistämien ihmisten lukumäärästä voi olla 250 000-300 000.

Ongelma on se, miten nämä yrittäjät suhtautuvat verotuksensa kiristymiseen - kiristymiseen, joka on hallitusohjelman lupausten vastaista. Riittääkö yrittäjällä yrittämisen paloa, kun verotus kiristyy nykyisestä 29 prosentista pahimmillaan yli 40 prosenttiin, siis lähes 40 prosenttia? Yritykset, jotka ovat vielä kovassa kasvuvauhdissa, saattavat uudellakin verotuksella pitää rahat yrityksessä nettovarallisuutta kasvattamassa ja ottaa yrityksestä ulos mahdollisimman vähän tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Mutta kypsässä vaiheessa oleva yritys ja sen omistajat, yrittäjät, miettivät varmasti vaihtoehtoa. Yrittäjä, jonka yritys on tavoitteensa saavuttanut markkinaosuuksina, yrityksen kannattavuus on hyvä ja nettovarallisuus korkea, mietti varmasti vakavasti, ryhtyykö antamaan veroina entistä suuremman osan tuloksesta valtiolle vai sijoittaako varallisuutensa jotenkin muuten. Ja näin tulee yrityksen myynti mieleen, todennäköisesti ulkomaiselle taholle, ja varojen sijoittaminen muualle, ehkä ulkomaille tai ainakin alhaisemman verokannan finanssisijoituksiin. Ulkomainenkin uusi omistaja voi olla hyvä omistaja, joka kehittää yritystä. Mutta voi olla myös niin, että yritys ostetaan pois markkinoilta ja lakkautetaan nopeasti. Tai niin, että yrityksen toimintaa ei kehitetä ja joka ensimmäisten taloudellisten vaikeuksien kohdatessa lakkautetaan muualla toimivan emoyhtiön hyväksi.

Tällaisia uhanalaisia yrityksiä on useita satoja ja niissä kymmeniä tuhansia, ehkä satatuhatta työpaikkaa. Onko Suomella varaa ottaa verotuksen kautta tällainen työllisyysriski? Ei tietenkään ole! Hallituksen työllisyystavoitteet kansantalouden kannalta aivan välttämättömät tavoitteet eivät tällä menolla toteudu. Siksi ehdotankin selkeästi, että hallitus vielä kerran miettii 90 000 euron verovapaan rajan nostamista ja verovapaan ja verotetun pääomatulon suhteen muuttamista 30/70 suhteesta 50/50-suhteeksi. Varallisuusveron poistaminen alentaisi myös kynnystä. Näillä muutoksilla verottaja ei todennäköisesti menettäisi mitään, päinvastoin, verotulot saattaisivat kasvaa. Kannattaisiko ottaa lusikka kauniiseen käteen, tehdä tarvittavat muutokset yritysveroesitykseen, antaa yrittäjän saada yrittämisestä tavoittelemansa tuotto sijoitukselleen ja - ennen kaikkea - antaa yritystoiminnan ylläpitää työllisyyttä? Minun talonpoikaisjärkeni sanoo, että kannattaisi.

Arto Ojala, Toimitusjohtaja, Palvelutyönantajat

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.