Mainos

(18.7.03) EU:n tulevaisuus ei ole pelkkää puolustusta

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes muistuttaa kirjoituksessaan, että EU:n tulevaisuudessa on muitakin tärkeitä kysymyksiä kuin pelkkä puolustuspolitiikka.

Suvi-Anne Siimes

EU:n tulevaisuuskonventti sai syvimmän kesän kynnyksellä valmiiksi luonnoksen EU:n perustuslailliseksi sopimukseksi. Luonnos siirtyy nyt kansalaisten keskusteltavaksi ja ensi lokakuussa käynnistyvän hallitusten välisen konferenssin eli HVK:n päätettäväksi. Siksi siihen liittyviä kysymyksiä täytyy pohtia myös päivänpolitiikassa.

Jo nyt on selvää, että sopimusluonnos ei HVK:ssa juurikaan muutu. Yhtä selvää on se, että Lipposen kakkoshallituksen lähestymistapa konventin työhön osoittautui jälkikäteen arvioituna täysin virheelliseksi, sillä työnsä lopettanut konventti ei todellakaan ollut mikään keskustelukerho. Siksi selkeitä ja lopullisesti muotoiltuja kantoja asioihin olisi pitänyt olla jo vuosi sitten. Ensi lokakuussa ne eivät enää juurikaan hyödytä.

Koska kaikkia Suomen uudelle sopimusluonnokselle asettamia tavoitteita ei voida enää saavuttaa, uuden hallituksen on ratkaistava se, mitkä tavoitteista ovat olennaisen tärkeitä ja mitkä taas sellaisia, että niistä voidaan tiukan paikan tullen luopua.

Suomessa on toistaiseksi taitettu peistä pääosin EU:n yhteiseen puolustukseen liittyvistä asioista ja maamme sotilaallisesta liittoutumattomudesta. Molemmat ovat olennaisen tärkeitä asioita ja siksi niihin liittyvissä ratkaisuissa tarvitaan paitsi vilkasta kansalaiskeskustelua, myös kansalaisten enemmistön tukea aivan niin kuin pääministeri Vanhanen on todennutkin.

Toivon kuitenkin, ettei pääministerin tausta edellisen, varsin lyhytikäiseksi jääneen hallituksen puolustusministerinä kapeuta hänen näkökulmaansa EU:n tulevaisuuteen liittyvissä asioissa samalla tavoin kuin se tuntuu tehneen korkeakoulujen opiskelijavalintaan liittyvissä kysymyksissä. Perustuslakiluonnoksessa on nimittäin kysymys monista muistakin kansalaisten kannalta tärkeistä asioista kuin yhteisestä puolustuksesta tai puhemies Lipposen jo useampaan kertaan perään kuuluttamasta EU:n presidentistä.

Yksi tärkeimmistä on kysymys kauppapolitiikasta. Uusi sopimusluonnos lähtee siitä, että kauppapolitiikka kuuluisi jatkossa EU:n yksinomaisen toimivallan piiriin.

Asia on tietysti käytännössä likimain niin jo nyt. EU:n kauppapoliittinen toimivalta sisältää kuitenkin yhden tärkeän niin sanotussa Nizzan sopimuksessa sovitun poikkeuksen. Sen mukaan julkiset terveyspalvelut ja koulutuspalvelut eivät kuulu EU:n muissa yhteyksissä tarkasti vahtiman ylikansallisen kaupan vapauden piiriin vaan niistä päätetään kansallisesti.

Konventin tekemässä sopimusluonnoksessa tuota poikkeusta ei enää ole. Se tarkoittaa sitä, että terveys- ja koulutuspalveluita eivät enää jatkossa ohjaisikaan ensisijaisesti terveys- ja koulutuspoliittset päämäärät vaan kauppa- ja kilpailupolitiikka. Se ei vastaa Suomen tavoitteita eikä suomalaisten etua.

Siksi toivon, että pääministeri Vanhanenkin vähitellen huomaa, että EU:n tulevaisuus ei ole pelkkää puolustusta. Se on myös kansalaisten päivittäiselle elämälle tärkeistä koulutus- ja terveyspalveluista huolehtimista. Siksi Suomen hallituksen on otettava yhdeksi tulevan HVK:n ykköstavoitteeksi se, että maamme saa päättää terveys- ja koulutuspalveluiden järjestämisestä jatkossakin itse.

Suvi-Anne Siimes, Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.