Mainos

(19.2.04) Kansalaiset ja kolmen suuren kokous

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, Suvi-Anne Siimes tähdentää, että EU:ssa on syytä miettiä myös kansalaisten arkeen sekä toimeentuloon vaikuttavia Euroopan taloushaasteita.

Siimes, Suvi-Anne

Kuluneen viikon aikana silmiini osui kaksi kiinnostavaa uutista. Ensimmäinen niistä liittyy keskiviikkona pidettyyn kolmen suuren kokoukseen, jossa Saksa, Ranska ja Iso-Britannia peräänkuuluttivat EU:n talousasioiden parempaa hoitoa ja niistä vastaavan uuden "superkomissaarin" viran perustamista. Toinen kiinnostava uutinen oli se, että tuoreen mielipidemittauksen mukaan suomalaiset odottavat EU:lta turvaa ennen kaikkea sosiaaliturvan ja palveluiden heikkenemistä vastaan.

Vaikka uutiset tarkastelevat todellisuutta aivan eri näkökulmista, niillä on tärkeä yhteinen nimittäjä, nimittäin se, että tulevaisuudessa tarvitaan nimenomaan työn ja toimeentulon Eurooppaa. EU:n suuret maat katsovat asiaa Euroopan työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaamisen kannalta, kansalaiset taas omaan arkeensa liittyvien turvaverkkojen näkökulmasta. Hyvä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen Eurooppaa tarvitsee molemmat.

Vaikka kolmen suuren maan lääkkeet Euroopan talous- ja työllisyysongelmien ratkaisemiseksi eivät ehkä olekaan ne ainoat ja oikeat, hyvää ja hienoa on jo se, että Euroopan talouskehityksen haasteita edes mietitään vakavasti. EU-politiikan painopistehän on ollut pitkään vain sotilasasioissa ja eurooppalaista vallanjakoa koskevissa kiistoissa. Nekin ovat toki tärkeitä, mutta ihmisten arkisen työn ja toimeentulon kannalta olennaisimmat haasteet ovat aivan muualla. Hienoa, jos niihinkin aletaan kiinnittää huomiota! Toivon, että kolmen suuren esimerkki saa vastakaikua myös Suomessa.

Myös kansalaisten EU:ta koskevien odotusten osoite on oikea. Suurin uhka sosiaalisille turvaverkoille tulee juuri siitä, että markkinat ovat muuttuneet ylikansallisiksi, mutta ihmisiä suojaavat pelisäännöt eivät. Siksi suuret kansainväliset yritykset voivat kilpailuttaa yksittäisiä maita ja niiden lainsäädäntöä toisiaan vastaan. Seurauksena on haitallisen verokilpailun ja sosiaalisen polkumyynnin lisääntyminen ja se, että hyvinvointivaltion rahoituspohja kapenee. Sille saadaan loppu vain toimimalla nykyistä laajemmin yhdessä.

Toivon, että nämä eurooppalaiset uutiset luetaan tarkkaan myös Vanhasen hallituksessa. Pelkkä EU:n ytimiin kuulumisesta kiivaileminen ei nyt riitä. Sen sijaan tarvitaan tekoja ja poliittisia avauksia toisenlai-sen, kansalaisille läheisemmän Euroopan puolesta.

Eurooppalaisia pelisääntöjä tarvitaan nyt niin irtisanomissuojan ja verotuksen kuin sosiaaliturvan ja palveluidenkin suhteen. Ilman niitä integraatio ei etene, ei ainakaan kansalaisten kannalta toivottavalla tavalla. Jos pääministeri Vanhanen on tästä asiasta toista mieltä, hän on joko asiallisesti väärässä tai ainakin väärässä tehtävässä

Maailmanlaajuisessa kilpailussa pärjääminen edellyttää Euroopalta toki monia muitakin asioita kuin kansalaisille tärkeistä turvaverkoista huolehtimista. Esimerkiksi kilpailukyky suhteessa Aasiaan on saatava paremmaksi. Mutta maailmanlaajuisessa kilpailussa pärjäämisenkin ensimmäinen edellytys on se, että EU-maat lakkaavat vetämästä mattoa toistensa jalkojen alta. Aidosti yhteinen toiminta paremman työllisyyden ja nykyistä kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta on mahdollista vain, jos epäreilu kilpailu kitketään ensin pois EU:n omien rajojen sisällä.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.