Mainos

(25.6.04) "Suomen etu" on harvinainen laji

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes toteaa, että suomalaisten pitää opetella tekemään yhä isompi osa politiikastaan EU:n puitteissa.

Juhannus käynnistyy Suomessa rauhallisissa merkeissä. EU-vaalit on pidetty ja EU:n perustuslakikin loppuun asti neuvoteltu. Iso osa suomalaisista haluaakin nyt hautautua kesäloman viettoon ja unohtaa politiikan ja aivan erityisesti Eurooppa-politiikan kokonaan.

Loma ja sen tuoma rauha onkin varmasti enemmän kuin tarpeen. Aivan kokonaan emme kuitenkaan voi Eurooppaa unohtaa, sillä useimpien eurooppalaisten lomat alkavat vasta elokuussa. Siksi EU-koneistokin pyörii kokouksineen täyttä päätä siihen asti.

Siksi Eurooppa on syytä pitää mielessä ja EU:ta on hyvä ajatella hieman myös kesämökin laiturinnokassa. Eurooppa ei nimittäin katoa minnekään. Se on ja pysyy. Ja siksi meidän suomalaistenkin pitää vain sitkeästi opetella tekemään yhä isompi osa politiikastamme nimenomaan EU:n puitteissa.

Se tarkoittaa sitä, että poliittisia tavoitteita pitää asettaa yhä enemmän myös EU:n tasolla, ei vain täällä Suomessa. Ja tavoitteenasetteluksi ei todellakaan riitä vain se, että Suomelle tavoitellaan komission puheenjohtajan paikkaa tai jotain muuta huoppivirkaa. Kysymys on siitä, miten me asennoidumme eurooppalaiseen yhteistyöhön ja kaikille yhteisiin pelisääntöihin ja millaisille alueille me haluamme niitä rakentaa.

Poliittisten tavoitteiden asettaminen eurooppalaisella tasolla edellyttää sitä, että käytämme jatkossa käsiteparia "Suomen etu" paljon aiempaa säästeliäämmin. Kaikille yhteinen "Suomen etu" on nimittäin politiikassa aika harvinainen laji. Paljon sitä yleisempiä lajeja ovat monet toisistaan poikkeavat ja keskenään jopa ristiriidassa olevat edut. Se näkyy hyvin siinä, että kuluttajan etu ei ole ollenkaan aina sama kuin tuottajan etu. Myös työntekijän etu on hyvin usein erilainen kuin työnantajan etu. Ja ne päätökset, jotka edistävät ympäristön etua voivat usein olla suorastaan haitallisia teollisuuden eduille ja päinvastoin.

Se, että monet edut ovat toisilleen vastakkaisia, on meille itsestään selvää siinä työssä, jota tehdään eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa. Oma unelmani on, että me huomasimme, että sama itsestäänselvyys on aivan yhtä totta myös EU:ssa ja että me siksi alkaisimme toimia "poliittisesti" myös siellä.

Nykytilanne on se, että useimmat poliittiset ristiriidat naamioidaan EU:ssa luonteeltaan teknisiksi ongelmiksi. Lopputulos siitä on se, että kukaan ei loppujen lopuksi ymmärrä, mistä asioissa on oikeasti kysymys, ei ainakaan, ellei ole todellinen EU-slangi-diplomatia-ekspertti. Ja se, mitä ei ymmärrä, ei myöskään kiinnosta. Se ei kiinnosta kansalaisia kaduilla eikä äänestysuurnilla. Mutta se ei juuri kiinnosta edes kansanedustajia eduskunnassa. Ja kuitenkin pitäisi kiinnostaa, sillä yhä useampi arjellemme tärkeä asia ratkaistaan tulevaisuudessa nimenomaan EU:ssa. Siksi politiikan ja poliittisten erimielisyyksien pitäisi näkyä myös siellä, ei vain täällä Suomessa.

Vaikka EU-vaalit ovat jo ohi ja seuraavat ovat vasta viiden vuoden päästä, olen edelleenkin sitä mieltä, että Eurooppa ei ole vain jossain kaukana ulkopuolella. Se on tänään, tässä ja nyt. Ja vaikka Brysseliin onkin pitkä matka, myös siellä tehtäviin päätöksiin vaikuttaminen on mahdollista ja myös hyvin tarpeellista. Palveludirektiivin kuntoon saattaminen, vuokratyön epäkohtien korjaaminen ja työntekijöiden oikeuksista ja ympäristöasioista huolehtiminen onnistuu vain, jos me poliitikot kerromme avoimesti, minkälaisten arvojen puolesta me teemme työtä niin täällä Suomessa, Euroopan parlamentissa kuin EU:n ministerineuvostossakin.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.