Mainos

(25.7.03) Konventtien roolia selkeytettävä

Tutkija Teija Tiilikaisen mielestä tulevien konventtien roolia on selkeytettävä vastaisuudessa. EU:n vallankäyttötavat ansaitsisivat tulla käsitellyksi paljon analyyttisemmin ja perusteellisemmin, kirjoittaa Tiilikainen.

EU:n tulevaisuutta pohtinut konventti päätti työnsä pari viikkoa sitten. Tekemässään perustuslaillisen sopimuksen esityksessä konventti esitti edustamaansa työmuotoa - eli laajapohjaista valmistelukuntaa - käytettäväksi myös tulevien perussopimusmuutosten yhteydessä. Päättyneestä konventista saatuja kokemuksia onkin syytä arvioida instrumentin tulevaa käyttöä silmälläpitäen.

EU:n luonne valtioidenvälisenä yhteenliittymänä kulminoituu siinä, että sen perussopimusten muuttaminen tapahtuu jäsenvaltioiden yksimielisyydellä. Muuttamismenettelynä on tähän saakka toiminut nk. hallitustenvälinen konferenssi (HVK), johon kohdistunut kritiikki antoi aiheen konventtimenetelmän käyttöön. Laajapohjaisemmalla valmisteluelimellä toivottiin vahvistettavan demokratiaa ja avoimuutta unionin perustuslaillisessa prosessissa. Perussopimusmuutosten valmisteluun kytkettiin siksi jäsenmaiden hallitusten lisäksi kansalliset parlamentit sekä unionin omat toimielimet.

Demokratian ja avoimuuden osalta päättynyt konventti täytti tehtävänsä. Konventin toiminnot olivat avoimia ja työskentelyn kohteena olleen perustuslaillisen sopimuksen kehittymistä voitiin seurata avoimessa kansalaiskeskustelussa. Kansallisten parlamenttien edustajien kautta avautunut uusi demokratiaväylä avarsi ja rikastutti konventissa käytyjä keskusteluja. Väylän merkitys oli suorastaan historiallinen niissä monissa EU:n jäsenmaissa, joissa kansanedustuslaitoksen rooli maan EU-politiikassa on marginaalinen.

Konventin suurimmat ongelmat ilmenivätkin sen suhteessa itse hallitustenväliseen konferenssiin ja sen edustamaan jäsenmaiden yksimielisyyteen. Konventti perustettiin nimenomaan HVK:n valmisteluelimeksi, ja tähän rooliin sitä esitetään myös tulevaisuudessa. Konventin tehtävänä on valmistella muutokset perussopimuksiin kuitenkin siten, että varsinainen päätöksentekorooli säilyy jäsenmaiden hallituksilla. Konventin ja hallitustenvälisen konferenssin välisen suhteen on siis oltava kristallinkirkas eikä se saa muuttua poliittiseksi kysymykseksi jäsenmaiden välillä, kuten tällä kerralla kävi.

Myös konventin johtoelimen, puheenjohtajiston, roolia on selkeytettävä vastaisuudessa. Jotta konventit pysyisivät niille osoitetussa valmistelevassa roolissa myös puheenjohtajiston on kunnioitettava EU:n instituutioiden perussopimusten mukaisessa järjestyksessä konventille antamia toimivaltuuksia ja ohjeita. Puheenjohtajiston kokoonpano perustui työnsä päättäneessä konventissa melkoiseen sattumanvaraisuuteen. Kun puheenjohtajisto Laekenin Eurooppa-neuvostossa tehdyn päätöksen mukaisesti koostui kaikkien konventissa edustettuina olleiden komponenttien edustuksesta, johti tämä vinoutuneeseen asetelmaan jäsenmaiden tasavertaisuuden näkökulmasta. Vaikka puheenjohtajiston jäsenet eivät suoranaisesti edustaneet jäsenmaiden hallituksia, on tämä konventin legitimiteettiin heijastuva asetelma arvioitava seuraavalla kerralla paremmin.

Tulevaisuudessa konventtien aloittaessa työnsä niiden on välittömästi hyväksyttävä itselleen kattava ja aukoton työohjelma. Näin vältetään se tähänkin konventtiin liittynyt ongelma, että kaikkein keskeisimpiä kysymyksiä käsitellään enemmän konventin käytävillä ja julkisuudessa kuin itse konventissa. EU:n vallankäyttötavat ansaitsisivat tulla käsitellyksi paljon analyyttisemmin ja perusteellisemmin kuin mitä puheenjohtajisto juuri päättyneessä puolentoista vuoden urakassa salli tapahtua.

Teija Tiilikainen
(Tiilikainen edusti Suomen hallitusta EU:n tulevaisuuskonventissa)

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.