Mainos

(26.11.) Hongkongin tie ja Suomi

Milloin viimeksi näit vaikkapa lelun pohjassa leiman "Made in Hong Kong"? Ei siitä välttämättä kauaakaan ole, varsinkin jos kyseessä oli 70-luvun tavara. Hongkong, kuten kaupungin nykyinen kirjoitusasu kuuluu, oli vielä 80-luvulla teollisuustuotannon valtaama kaupunki. Työvoimasta yli neljännes sai tuolloin elantonsa valmistusteollisuudesta. Nykyään hongkongilaisia tuotteita ei lähde maailmalle yhtä vuolaana virtana. Teollisuudessa työskentelee enää viisi prosenttia työvoimasta.

Hongkongin tämän päivän talousmenestys nojaakin muuhun kuin teollisuuteen. Painopiste on siirtynyt vahvasti palveluihin, jotka muodostavat BKT:sta jo yli 85 prosenttia. Hongkong on yksi maailman tärkeimmistä pankki- ja rahoituspalveluiden keskuksista, ja maailman kymmenenneksi suurin kauppamahti. Myös palveluiden viennillä on tärkeä merkitys.

Hongkong on pikkuinen kaupunkitalous, nykyään erityishallintoalue, Manner-Kiinan kupeessa. Sijainti on aina ollut alueen vahvin valtti. Eritoten satamalla on hyvin keskeinen rooli. Lähialueiden vahvistuminen on kuitenkin kiristänyt kilpailua perinteisillä vahvuusaloilla. Nyt pohditaankin uusia keinoja vetovoiman säilyttämiseksi.

Äkkiseltään Hongkongin tilanteella voi tuntua olevan vähän liittymäkohtia Suomeen. Me olemme kuitenkin molemmat saman globaalitalouden osasia. Hongkongilla ja Suomella on myös yllättävän paljon yhteistä: suurin piirtein samansuuruinen väestö ja kansantalouden koko. Molemmat myös sijaitsevat suurella elintasorajalla, isomman talouden kupeessa.

Suomi on Aasian pikkujättiläiseen verrattuna edelleen vahvasti teollisuuteen nojaava talous. Suomen BKT:sta teollisuustuotannon osuus on noin 40 prosentin luokkaa. Palveluiden roolin kasvu ja teollisten työpaikkojen väheneminen ovat kuitenkin tuttuja ilmiöitä myös Euroopassa. Globalisoituvan maailmantalouden työnjaossa teollisuustuotannon painopiste on siirtymässä Euroopasta muualle. Siksi Suomenkin talouden on kyettävä uusiutumaan.

Palveluelinkeinon kehittäminen on yksi Suomen talouden keskeisistä tulevaisuuskysymyksistä. Tosiasia on, että esimerkiksi Suomen viennissä palveluiden osuus on huomattavan pieni suhteessa Pohjoismaihin ja läntisiin EU-maihin. Koko Euroopan tasolla vapaat sisämarkkinat toimivat palveluiden osalta vielä heikosti. Siksi tarvitaan ripeitä keinoja palvelukaupan stimuloimiseksi ja kasvua rajoittavien esteiden poistamiseksi.

Palveluelinkeinon kehittäminen herättää meillä suuria tunteita. Kaikissa muutoksissa nähdään helposti enemmän uhkia, kuin mahdollisuuksia. Kuitenkin viimeisten arvioiden mukaan esimerkiksi palveludirektiivin taloudelliset vaikutukset olisivat Suomelle myönteisiä, vaikkakin rajallisia. Pelon sijaan on aktiivisesti haettava tilaisuuksia, ja keskustelussa puhuttava asioista niiden oikeilla nimillä.

Hongkong on vapaan kaupan edelläkävijä, joka on pärjännyt johdonmukaisella reseptillään hyvin. Nyt se hyödyntää tehokkaasti mahdollisuuttaan yhdistää edullinen tuotanto lähialueilla oman kauppiaskansan kykyyn myydä ja ostaa. Syntyy kansainvälisesti kilpailukykyinen kokonaispaketti. Suomikin on määrätietoisesti toiminut talouden avoimuuden ja kansainvälisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Myös esimerkkejä lähialueemme tarjoamien erilaisten vahvuuksien yhdistämisestä on olemassa.

Hongkongilaiset pitävät oman taloutensa keskeisenä kilpailuvalttina "kykyä keksiä itsensä uudelleen". Talouden rakenne on muuttunut vuosikymmenten mittaan tuntuvasti, eikä kukaan ajattele, että muutos olisi pysähtynyt. Notkeuden viimeisin ilmentymä on Hongkongin tietoinen ja systemaattinen panostus Manner-Kiinaan suuntautuvien investointien ja rahoituksen pääasiallisena kauttakulkupaikkana.

Valtioneuvoston kanslian selvitys "Suomi maailmantaloudessa" painottaa myös Suomen tulevaisuuden keskeisinä kulmakivinä uusiutumiskykyä ja joustavuutta. Kauppiaskansaksi pitää oppia nykyistä tehokkaammin. Pieni ja hyvin toimiva yhteiskunta voi hyödyntää ketteryyttä muuttuvien olosuhteiden mukaisesti. Onnistuminen tässä edellyttää kuitenkin rohkeutta ja tietoisia valintoja - sekä luottamusta siihen, että muutokset tarjoavat myös kosolti uusia mahdollisuuksia. Pelimerkit pitää nyt osata sijoittaa oikein.

Teksti: Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.