Mainos

(26.4.03) Kuntaliitto - Edunvalvoja vai sylikoira?

Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä kritisoi kuntaliittoa tehottomuudesta kuntien edunvalvonnassa.

Kuntien heikot tilinpäätöstiedot aiheuttavat todellisen huolen siitä, miten kunnat pystyvät tulevaisuudessa hoitamaan ihmisille tärkeät peruspalvelut. Terveydenhuolto, koulut ja muut palvelut ovat vaarassa. Tilastokeskuksen mukaan Kuntatalous heikkeni punamultahallituksen ensimmäisenä toimintavuotena 2003. Valtion toimien kokonaisvaikutukset kuntatalouteen ovat tämän vuoden budjetissa negatiiviset ensi kerran neljään vuoteen. Tämäkö on se valoisampi vaihtoehto?

Tällä viikolla eduskunnassa lähetekeskustelussa budjettikehyksistä tuli lisää huonoja uutisia. Siinä esitetään myös kunnille lain mukaan kuuluvan, automaattisen kustannusten jaon tarkistuksen, maksamisen viivyttämistä. Se maksettaisiin osissa neljän vuoden aikana. Tässä lain vastaisessa menettelyssä käydään suoraan kuntien taskuilla. Valtio ottaa näin kunnilta ilmaista lainaa. Lisäksi tulevaisuudessa tarkistuksista aiotaan luopua kokonaan. Eikä varmasti kuntien etu mielessä.

Kuntaliitto on ollut yllättävän hiljaa tämän kaiken keskellä. Eikö kuntaliiton tulisi puolustaa kuntia tällaisessa tilanteessa? Onko niin, että aiemmin tehokasta kuntien edunvalvontaa harjoittanut kuntaliitto on vaipumassa poliittisista syistä hallituksen säyseäksi sylikoiraksi?

Eduskuntavaalien alla peruspalveluohjelma-ajatus oli kaikkien puolueiden laajalti kannattama. Puhuttiin vihdoinkin toimenpiteistä, joilla kuntien tulevaisuuden rahoitusvaikeudet raskaiden tehtävien alla saataisiin torjuttua. Kunnat kiistatta ansaitsevat niiden peruspalveluvelvoitteiden ja rahoituksen kattavan tarkastelun. Vaalien jälkeen peruspalveluohjelma kirjattiinkin hallitusohjelmaan.

Peruspalveluohjelma on Kokoomuksenkin kannattama menettelytapa. Ongelmaksi kuitenkin syntyi, että nyt valmistelussa ei kuultu koko kuntakenttää. Ohjelman sisällöstä tulikin monin tavoin suuri pettymys. Peruspalveluiden turvaamistavoitteet eivät toteudu ja todellisia lisäpanostuksia ohjelma ei lupaa, vaikka hallitus yrittää näin väittääkin. Mahdollisuus kehittää tarpeellisia hyvinvointipalveluita jäi toteutumatta. Lisäksi ohjelman tarkastelutapa on aivan liian valtiokeskeinen.

Peruspalveluohjelmaan olisi pitänyt sisällyttää aitoja, uudistavia toimenpiteitä. Yksi tällainen olisi tarjota kannustimia kuntaliitoksiin ja alueelliseen yhteistyöhön palveluiden järjestämisessä. Tämä parantaa palveluita päällekkäisyyksiä purkamalla ja kannustamalla uusia palvelutuotannon keinoja. Näin olisi autettu kuntakenttää toimimaan paremmin kuntalaisten hyväksi pitkällä tähtäimellä. Mitään ratkaisuja ei näihinkään ongelmiin ole tarjottu.

Palveluiden monipuolistaminen ja tehostaminen ovat lapsenkengissä. Varsinkin vasemmisto vastustaa näitä toimenpiteitä harhaanjohtavin väittein palvelujen laadun vaarantamisesta. Kyse on kuitenkin siitä, miten meidän kaikkien maksamia verovaroja käytämme. Heitetäänkö ideologisista syistä yhteisiä verovaroja hukkaan, vai hankitaanko niillä vastuullisesti enemmän ja laadukkaampia palveluja.

Hallituspuolueet ovat moraalittomasti väittäneet peruspalveluohjelman sisältävän suuria lisäpanostuksia kuntatalouteen. Ohjelmassa lisäpanostuksena markkinoitu 295 miljoonaa euroa on vain jo aiemmin mainitsemani lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus. Eli kysymys on kunnille kuuluvasta rahasta, valtion velka kunnille. Ja sekin siis maksetaan osissa neljän vuoden ajalla.

Lisäksi hallitus markkinoi lisärahana kunnille normaalia indeksitarkistusta. Tuostakin korotuksesta se itse asiassa leikkaa osan omiin taskuihinsa ja aikoo tehdä indeksitarkistuksen vain 75 prosenttisesti. Nyt näyttääkin pöyristyttävästi, että lainsäädännön osittaisella noudattamisella tai jopa lain vastaisilla päätöksillä yritetään kerätä poliittisia irtopisteitä.

Kun siis hallituspuolueet naama vakavana väittävät suurena saavutuksena lisäävänsä valtionapuja 655 miljoonalla eurolla, puhutaan harhauttavasti. Lakisääteisen tarkistussumman ja leikattujen indeksikorotusten jälkeen jää jäljelle hyvällä tahdollakin laskettuna vain reilut 50 miljoonaa vuodessa koko kuntakentälle. Tuo summa häviää jo esimerkiksi kuntatyöntekijöiden palkankorotuksiin. Millä niitä palveluja kehitetään?

Lisäksi hallituksen taholta markkinoidaan lisärahana myös budjettikehysten yhteydessä päätettyä kuntien yhteisövero-osuuden korotusta. Kyseessä on kuitenkin yritys- ja pääomaverouudistukseen liittyvä kompensaatio. Tämä ei siis ole lisäystä kuntien tuloihin, vaan nollasummapeliä. Peräänkuuluttaisin korkeampaa moraalia näiden kaikkien "lisäpanostusten" markkinoijille.

Kuntaliitto tiedotti olleensa aktiivisesti mukana ohjelman valmistelussa. Tämä oli omituinen väite. Valtiovarainministerin johdolla vedettyyn peruspalveluohjelmaa valmistelevaan neuvotteluryhmään ei Kuntaliiton poliittisia ryhmiä haluttu ottaa mukaan. Vanhasen hallitus siis jätti puolet kuntakentän poliittisesta edustuksesta kokonaan ulos valmistelutyöstä. Ei liene tarpeen edes mainita, ketkä suljettiin pois. Täten kuntaliitto ei ole kokonaisuudessaan sopijaosapuolena keskeisissä kuntia koskevissa kysymyksissä. Väite on siis vähintäänkin arveluttava.

Kuntaliitto kehuu tiedotteessaan ohjelman vaikutuksia sekä lakisääteisen kustannustenjaon tarkistamista. Siitäkin huolimatta, että jälkimmäinen erityisesti on selkeä menetys kuntien tuloille. On edelleen pakko kysyä toimiiko Kuntaliitto tällä hetkellä hallituspolitiikan takuumiehenä vastoin Suomen kuntien etuja? Kuntaliiton on jatkossa edustettava kattavasti koko kuntakenttää ja toimittava aitona edunvalvojana. On väärin ryhtyä hallituspuolueiden sylikoiraksi.

Ville Itälä, kokoomuksen puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.