Mainos

(27.02.04) Tutkijat EU-politiikkaa arvioimaan?

Tutkija Teija Tiilikanen ottaa kirjoituksessaan kantaa kansanedustaja Anneli Jäätteenmäen esitykseen siitä, että Suomen toteuttamasta EU-politiikasta tehtäisiin selvitys.

Teija Tiilikainen

Viime aikoina on useammilta tahoilta esitetty, että tutkijat ryhtyisivät arvioimaan Suomen EU-politiikkaa. Arvioinnin kohteeksi on ehdotettu hallituspolitiikkaa pääministeri Vanhasen yhtä hyvin kuin pääministeri Lipposenkin kaudella.

Tutkijat voivat osallistua yhteiskunnalliseen elämään monenlaisissa rooleissa. Akateeminen kenttä toimii yhdessä muiden tahojen kuten median kanssa sinä kriittisenä yleisönä, jonka näkemyksiä vasten hallituspolitiikkaa voidaan peilata. Johtopäätosten tekeminen - ja vastuun kantaminen - on kuitenkin poliittisten toimijoiden tehtävä.

Tutkijat voivat osallistua ja keskustella, mutta tieteellinen tutkimus pidettäköön tästä erillään. Tieteen tulee voida lähestyä politiikkaa ja yhteiskuntaa tieteen välinein, eikä niitä tule alistaa poliittisille kysymyksenasetteluille. Yhteiskuntatiede voi kartoittaa esimerkiksi niitä tekijöitä, jotka vaikuttivat tietyn poliittisen linjan tai päätoksen syntyyn. Voidaan arvioida historiallisia prosesseja, maailmankuvia tai poliittisen käyttäytymisen logiikkaa.

Tieteellisen tutkimuksen keinoin ei kuitenkaan voi selvittää politiikan tai poliittisten valintojen hyvyyttä tai tarkoituksenmukaisuutta. Jos näin väitetaan, silloin ollaan tekemässä tieteestä politiikan välikappaletta.

En väitä, etteikö tieteellä olisi mitään tekemistä politiikan kanssa. Jo tutkimuksen aihevalinnat - samoin kuin niissä käytetyt käsitteet - ilmentävät poliittisia valintoja. Tutkija voi myös vaikuttaa siihen, mitä haluaa tutkimustuloksissa nostaa esille ja mitä jättää vähemmälle huomiolle. Tieteen objektiivisuus tai arvovapaus tarkoittaa lähinnä sitä, että tutkimuksen tulokset tulee kyetä perustelemaan kyseisellä tieteenalalla kulloinkin hyväksyttävinä pidettyjen metodien ja lähestymistapojen avulla. Nämä tieteenalojen sisäiset säännöt takaavat, että tiedettä voidaan kutsua tieteeksi ja että riittävä etäisyys säilyy suhteessa muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan.

Vaalit ovat demokraattisessa järjestelmässä edelleen paras foorumi, jonka puitteissa politiikkaa voidaan arvioida. Lipposen kauden EU-politiikkaa olisi voitu tarkastella viimeksi eduskuntavaalien yhteydessä vuosi sitten. Tätä ei kuitenkaan tapahtunut. Tulevan kesän europarlamenttivaalit tarjoavat mahdollisuuden Vanhasen hallituksen integraatiopolitiikan arviointiin.

Puolueiden olisi nyt viimein aika ottaa lusikka kauniiseen käteensä ja käynnistää europarlamenttivaalien yhteydessä se eurooppapoliittinen debatti, mitä viimeiset kymmenen vuotta on odotettu. Vain tätä kautta voidaan herätellä kansalaisten kiinnostusta EU:a kohtaan. Tätä ilman unioni on vaarassa rapautua. EU-politiikan arvioimiseksi katseet on nyt yliopistojen sijasta käännettävä puoluetoimistoihin. Tieteen vuoro tulee sitten aikanaan, mutta se tapahtuu tieteen omilla ehdoilla.

Teija Tiilikainen, johtaja, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkosto (Tiilikainen edusti Suomen hallitusta EU:n tulevaisuuskonventissa)

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.