Mainos

(27.3.03) Kasvua kotimarkkinoilta

Palvelutyöntajien toimitusjohtaja Arto Ojala kirjoittaa MTV3:n Nettivieraana talouden kasvun puolesta otsikolla: Kasvua kotimarkkinoilta.

Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Arto Ojala

Talouden kasvu uhkaa hidastua tasolle, jolla työllisyysaste alenee ja työttömyys todennäköisesti kääntyy nousuun. Vienti ei vedä, koska ei ole riittävästi vientikysyntää maailmanmarkkinoilla. Kilpailukyky on edelleen hyvä, vaikka dollarin heikkeneminen euron suhteen onkin syönyt euroalueen hintakilpailukykyä. Valitettavasti ei ole odotettavaa, että vientikysyntä elpyisi näköpiirissä olevana aikana. Ja horisontti saattaa olla kaukana!

Talouspoliittisin toimin ei juurikaan voida avittaa vientiyrityksiä, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Perinteistä devalvaatiokeinoa ei enää rahaliiton aikana ole käytettävissä, onneksi. Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus on tärkeää kilpailukyvyn ylläpitäjänä ja uusien innovaatioiden ja vientituotteiden kehittämisessä. Kilpailukykyinen yritysverotus on tietysti jokaisen hallituksen ohjelmassa sen pohjasta riippumatta. Yrittäjyysohjelmat vaikuttavat vain hitaasti uusien yritysten perustamiseen ja sitä kautta työllisyyteen.

Suomen kansantaloudella on kuitenkin kasvun pakko. Työllisyysaste on kohtuuttoman alhainen mikä ylläpitää tolkuttoman korkeita työttömyyden hoitomenoja. Työllisyyden kääntöpuolen eli työttömyyden hoitomenot rahoittaa veroina niin valtio kuin palkansaajat ja työnantajatkin. Työttömien toimeentulo rahoitetaan muiden ansaitsemilla tuloilla, tulonsiirtoina.

Ikääntymisen myötä eläkemenot, terveydenhoitomenot ja muut sosiaalimenot kasvavat jo nyt vauhtia, jolla niiden suhteellinen osuus kansantaloudesta on kasvamassa. Viisaat laskelmat osoittavat, että tarvitaan keskimäärin noin kolmen prosentin kasvu, jotta lisääntyvät menot voidaan rahoittaa.

Onko jotain tehtävissä kasvun vauhdittamiseksi kotimaisin talouspoliittisin toimin? On, ja siihen on jopa hyvät mahdollisuudet! Kotimainen kysyntä on 70 prosenttia kansantaloudesta, yksityinen kulutus sen sisällä 50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kotimaiseen kysyntään voidaan vaikuttaa omin talouspoliittisin päätöksin, yksityistä kulutusta voidaan kannustaa omin päätöksin. Investointeja voidaan lisätä talouspoliittisin päätöksin vain julkisella sektorilla. Perusrakenneinvestointeja, maantie- ja rautatieinvestointeja on päätetty lisätä. Se on oikein, työt vaan nopeasti käyntiin.

Presidentti Urho Kekkonen kysyi aikoinaan kirjansa nimessä Onko maallamme malttia vaurastua? . Hän tarkoitti sitä, että kaikki voimavarat on valjastettava sellaisen perusteollisuuden kehittämiseen, joka pärjäisi myös vientimarkkinoilla, ja joka toisi tuonnin maksamiseen tarvittavat valuutat. Siitä huolimatta liian vähäisen viennin ongelma vaivasi Suomea aina 1990-luvun lamaan asti. Vaihtotase oli pysyvästi alijäämäinen ja kansakunta velkaantui ulkomaille. Ulkomaat rahoittivat Suomen investointeja ja kulutusta. Lamasta toivuttiin rajulla vientiä tukevalla kuurilla, jota myös talous- ja rahaliiton mukanaan tuoma kurinalaisuus avitti. Vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi ja se on pysynyt ylijäämäisenä. Noin 8 prosentin ylijäämä viime vuonna suhteessa bruttokansantuotteeseen on historiallisessa katsantokannassa uskomaton suoritus! Kansakunnan ulkomainen velka on sulanut pois ja ulkomaat ovat meille velkaa. Suomi on saamapuolella ensimmäistä kertaa sodan jälkeisen taloushistoriansa aikana.

Mitä vaihtotaseen pysyvä ylijäämä merkitsee? Se merkitsee sitä, että Suomi kansantaloutena rahoittaa muiden maiden investointeja, kulutusta ja työllisyyttä! Uskomatonta, me, Suomi, vielä pari vuosikymmentä sitten pääomapulainen maa.

Suomella on siis kansantaloutena varaa lisätä kotimaista kysyntää ja yksityistä kulutusta, jopa rutkasti. Näin pitäisi myös tehdä, pikaisesti, talouden kasvun turvaamiseksi. Meillä on varaa kulutusjuhliin, toisin kuin 1980-luvun loppupuolen kovan keinotekoisen kasvun vuosina. Kun Suomen Pankin pääjohtaja 1980-luvun lopulla varoitti meitä kulutusjuhlista kansantalouden ulkoisen tasapainon sortumisen vuoksi, pitäisi Suomen Pankin pääjohtajan nyt kannustaa meitä kuluttamaan päinvastaisesta syystä, liiallisen ylijäämän vuoksi! Kaikki tämä vain talouden kasvun vauhdittamiseksi ja työllisyyden ylläpitämiseksi.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Verotusta pitäisi nopeasti keventää; vielä tämän vuoden aikana uuden hallituksen toimesta. Tuloverotuksen keventäminen ja työnantajamaksujen alentaminen ovat varmoja konsteja ylläpitää työllisyyttä kotimarkkinoilla. Siihen on rakenteellinen tarve, siihen on suhdannepoliittinen tarve. Ja voi vielä kysyä niinkin, että miksi juuri suomalaisten tarvitsee olla EU-alueen lähes heikoimman ostovoiman ja alhaisimman kulutustason maa? Maan, jolla on vaihtotaseen ylijäämänsä vuoksi varaa rahoittaa muiden maiden kulutusta! Miksi emme suuntaa voimavaroja omiin kansalaisiin, omien kansalaisten hyvinvointiin?

Onko valtiontaloudessa varaa tähän? Ei ole, sanoo valtiovarainministeriö. Ei ole, tulee myös uusi valtiovarainministeri sanomaan. Valtiontalous on kuitenkin tasapainossa, emu-kriteereiden mukainen julkinen talous huomattavan ylijäämäinen. Julkinen velka on siedettävällä tasolla ja alentunut suhteessa bruttokansantuotteeseen erittäin nopeasti. Eikä pientä valtiontalouden alijäämää pidä pelätä työllisyyden nimissä kun vaihtoehtona on alijäämä työttömyyden kasvun takia! Ja luulenpa, että hallinnosta löytyy vielä runsaasti saneerattavaa menojen pienentämiseksi.

Siis arvoisa uusi hallitus, joka toivottavasti syntyy mahdollisimman pian: nopeasti toimeksi!

Arto Ojala, Palvelutyönantajien toimitusjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.