Mainos

(3.12) Suomi on osa EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteisöä

Kokoomuksen kansanedustajat esittivät hallituksen turvallisuuspoliittista selontekoa käsiteltäessä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle Suomen turvallisuuspolitiikan linjan selkeää määrittelyä. Meidän mielestämme EU:n luonnetta voidaan kuvata paitsi turvallisuus- myös puolustusyhteisöksi. Mielestämme Suomea ei voida enää perinteisesti pitää sotilaallisesti liittoutumattomana. Euroopan unionin kehitys on ajanut siitä ohi. Olemme saaneet muilta jäsenmailta turvatakuut ja sitoutuneet auttamaan toisia mahdollisen hädän hetkellä. Jotta turvatakuut ovat aidosti myös Suomen turva, meidän on osallistuttava aktiivisesti EU:n puolustuspolitiikan muotoiluun. Toiseksi sitoutumistamme kuvaa myös se, että olemme päättäneet lähteä mukaan EU:n taistelujoukkoihin, jossa muodostamme yhteiset osastot Saksan ja Hollannin sekä Ruotsin ja Norjan kanssa.

Hallituksen selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Ulkoasiainvaliokunta esittää lausunnossaan (26.11.2004) laaja-alaista ja syvällistä, paikoin jopa murskaavaa kritiikkiä hallituksen linjauksia kohtaan. Kokonaisuudesta erottuu kuitenkin erityisesti historiallisessakin katsannossa yksi kohta, tai oikeammin sen puuttuminen. Ensimmäisen kerran Paasikiven ulkopoliittisen linjan muodostamisen jälkeen valiokunta jättää tietoisesti esittämättä määritelmäänsä siitä, perustuuko Suomen puolustusratkaisu puolueettomuudelle, liittoutumattomuudelle, sotilaalliselle liittoutumattomuudelle, liittoutumiselle tai sotilaalliselle liittoutumiselle. Valiokunta yksinkertaisesti vain toteaa sen mikä on hallituksen kanta. "Selonteon mukaan Suomen puolustusratkaisu perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn."

Ulkoasiainvaliokunta toimi tietoisesti siinä, ettei se väkisin halunnut ottaa omaksi kannakseen sotilaallisen liittoutumattomuuden määritelmää. Tämä puolestaan johtuu siitä, että mm. asiantuntijakuulemisessa kävi selväksi, ettei Suomi ole enää perinteisesti sotilaallisesti liittoutumaton. Lausunnossa todetaan, että "Valiokunnan saaman selvityksen mukaan EU:n turvatakuulauseke vastaa Naton turvatakuuartiklaa (Artikla 5), sillä merkittävällä erotuksella, että EU:n lausekkeen tueksi ei ole tarkoitus kehittää sotilaallisia komento- ja johtojärjestelmiä. Toisaalta asiantuntijakuulemisissa on todettu, että unionin turvatakuulauseke sisältää periaatteessa jäsenvaltioiden kaikki sotilaalliset keinot."

Selonteosta varsinaisen mietinnön tekee puolustusvaliokunta. Sen tehtävänä olisi nyt kertoa yksiselitteisesti, mikä on eduskunnan kanta asiaan. Ulkoasianvaliokunta ei ollut valmis hyväksymään hallituksen liittoutumattomuus määritelmää, mutta ei myöskään tekemään selkeää muuta vaihtoehtoa. Jos kansanedustajat eivät koe Suomea enää sotilaallisesti liittoutumattomaksi maaksi, se tulee sanoa suoraan. Suomalaisilla on oikeus tietää maailman muutoksista.

Tämän aamun Suomenmaassa ja Uutispäivä Demarissa keskustan ja demareiden pää-äänenkannattajat syyttävät Kokoomusta kiilan lyömisestä pääministerin ja presidentin väliin ulkopolitiikassa. Toisaalta lehdet syyttävät meitä saivartelusta ja epämääräisen epäluulon kylvämisestä. Kun lukee aamun Huvudstadsbladetista presidentti Halosen näkemyksiä rauhanturvalain muuttamisesta ja vertaa hänen mielipiteitä pääministerin mielipiteeseen, ei voi muuta kuin todeta, että nyt taisi kirves lipsahtaa omaan nilkkaan. Pääministeri on ilmoittanut kannattavansa Suomen osallistumista EU:n nopean toiminnan joukkojen toimintaan tarvittaessa ilman YK:n mandaattia. Eli, että EU:n mandaatti ja Suomen eduskunnan päätös asiassa riittäisivät. Samoilla linjoilla ovat myös Kokoomus ja Aulis Rantamuotion (kesk.) johtama parlamentaarinen turvallisuustyöryhmä, joka yksimielisesti esitti EU-mandaatin riittävyyttä. Presidentti puolestaan toistaa kantansa, jonka mukaan hän suhtautuu varauksella EU-mandaatin riittävyyteen. Kysymys siis kuuluu, mikä on valtioneuvoston kanta asiassa?

Ulkoministeri Tuomioja arvosteli tänä aamuna Yle:n Aamu-tv:ssä Kokoomusta räksyttämisestä ulkopolitiikassa. Erikoiseksi hänen näkemyksensä tekee se, että esittämämme asiallinen kritiikki on samansuuntaista, kuin mitä esimerkiksi ulkoasiainvaliokunta ja sen puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.), tutkijapiirit, osa lehdistöstä ja muut asiaa seuraavat tahot ovat esittäneet. Konsensus on arvokas asia pienen maan ulkopolitiikassa, mutta se voidaan saavuttaa ainoastaan avoimen keskustelun kautta. Viimeaikainen laaja kriittinen keskustelu ulko- ja EU-politiikasta osoittaa, että keskusteluun on tarvetta. Kriittisyys tietyissä asioissa ei tarkoita sitä, että kaikki hallituksen mielipiteet ja toimet olisivat vääriä. Avoimuus ja erilaiset mielipiteet eivät tarkoita sitä, että eri mieltä olevat toimisivat isänmaan etuja vastaan. Toivottavaa olisi, että avoin keskustelu johtaisi yhteisymmärrykseen myös rauhanturvalain uudistamistarpeessa.

Teksti: Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.