Mainos

(7.11.03) Lisätehoja vaaditaan - Suomelle uusi vaihde päälle

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki muistuttaa kolumnissaan, että Suomi ei saa tuudittautua ykkösasemaansa maailman kilpailukykyisimpänä valtiona.

Suomi sai toissa viikolla ykköstuloksen World Economic Forumin kilpailukykyarvioinnista. Hituseen ylpeyttä on aihetta. Ei se ollut mikään sattumasaavutus, vaan kovan työn tulos. Ykkösrankkaus synnytti Suomessa vain vähän tuuletuksia. Erityisesti talouselämä muistuttaa, että mittauksen katse on tästä hetkestä taaksepäin. Jos itsekin jäämme katsomaan vain siihen suuntaan, päin puuta mennään.

Olisi mukavaa ja helppoa jäädä herkuttelemaan kansainvälisen PISA-koulutusarvioinnin ja kilpailukykymittausten tuloksia. Sen voi tehdä - siltä osin kun kyse on hyvin tehdystä työstä. Saavutuksista pitää nauttia. Mutta vain hetken.

Tämän viikon vierailulla Brasiliassa ja Chilessä kuulimme runsaasti ylistyksiä ja kiittäviä arvioita Suomesta. Paikoitellen ne tuntuivat lähes kiusallisen ylitsevuotavilta.

Suomi on valtavien haasteiden edessä. Lähivuosien ydinkysymys on se, osataanko, kyetäänkö ja riittävätkö voimat niihin vastaamaan.

Taloudellisen toimintaympäristön totaalinen muutos on tosiasia, jota ei voi kuvittelemalla muuksi muuttaa. Suomalaisenkin toimeentulon takana on kansainvälinen yritystoiminta, joka etsii tehokkuuden ja markkinoiden kautta tuottavuutta. Siinä kisassa meillä on loistava lähtöpaikka - muttei varaa hyytyä takasuoralle.

Uuteen kiihdytykseen tarvitaan kykyä vaihtaa uusi vaihde päälle. Lisätehojen kehittäminen edellyttää kuitenkin olemassa olevien itsestään selvyyksien ja omaksuttujen tottumusten kriittistä ja rehellistä arviointia. Menestys tulee edelleen ennen työtä vain sanakirjassa.

Emme ole kilpailukykypohdintoinemme yksin. Koko Eurooppa esimerkiksi tulee kaukana Yhdysvaltojen perässä. Kilpailu kovenee entisestään, kun uudet dynaamiset talousalueet nousevat haastamaan meidät. EU:n yksi suurimmista uhkista on se, että vanhasta mantereesta tulee vallitsevan status quon ja saavutettujen etujen puolustamisen valtakunta. Ja tämä saattaa tapahtua samalla, kun pitäisi rynnistää uuteen ponnistukseen, kilvoitteluun ja innovaatioihin.

EU:n uskottavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että yhteisistä pelisäännöistä pidetään kiinni ilman pärstäkertoimeen perustuvaa erityiskohtelua. Talous- ja vakaussopimus on ajankohtainen esimerkki tästä. Yhdet jäsenet eivät voi olla tasa-arvoisempia kuin toiset.

Oman lisänsä vanhan mantereen haasteisiin tuo väestön nopea ikääntyminen. Tehdyn työn määrästä osaltaan riippuu, miten tähän haasteeseen pystytään vastaamaan. Siksi työssä käyviä tarvitaan lisää, heille pidempää työuraa ja tuntejakin mieluummin enemmän kuin vähemmän. Maahanmuutolla on tässä yhtälössä hienosäädön rooli - ei vipuvarren.

Erityisesti Chilessä sai kuulla useaan kertaan, kuinka Suomesta halutaan ottaa mallia koulutukseen, tieteeseen ja teknologian sovellutuksiin perustuvasta kansallisesta strategiasta. Chileläiset ovat oikeilla jäljillä. Nämä ovat olleet ja ovat edelleenkin Suomen avaimet menestyksen kansainvälisessä kilvoittelussa. Reseptin kopioimiseen tulee varautua.

Yhdistävä voima Suomen menestystekijöissä on se, että suomalaisia kannustetaan systemaattisesti todelliseen, elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja yritteliään elämänasenteen omaksumiseen. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää ennen kaikkea sitä, että kansalaisia rohkaistaan kantamaan vastuuta itsestään eikä aloitteellisuutta ja aktiivisuuta tukahduteta yhteiskunnan rakenteiden toimesta, vaan päinvastoin.

Paula Lehtomäki, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.