Mainos

7.6. Kuinka käy komission riippumattomuuden?

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkimuspäällikkö Teija Tiilikainen arvostelee komission jäseniä siitä, että nämä vaarantavat riippumattomuuttaan ajaessaan kotimaidensa asiaa: Kuinka käy komission riippumattomuuden?

Komissaarien riippumattomuus on kuluneen kevään aikana noussut keskustelunaiheeksi Euroopan unionissa. Keskustelu käynnistyi, kun kalastuksesta vastaavan komissaarin Loyola de Palacion arveltiin ottaneen liiaksi ohjeita Espanjan hallitukselta. Tämän jälkeen myös ulkoasiankomissaari Chris Patten on saanut nuhteita sanouduttuaan - varsin brittiläisiin perustein - irti komission kannanotosta EU:n tulevaisuustyöhön.

Komissio perustettiin aikanaan jäsenmaista riippumattomaksi unionin toimielimeksi, jonka oli määrä luotsata eurooppalaista integraatiota koko EU:n yhteinen etu johtotähtenään. Komission riippumattomuus on kiinteässä yhteydessä sen työtehtäviin. On selvää, ettei elin, joka pitää hallussaan monopoliasemaa unionin lainsäädäntöaloitteen suhteen, valvoo unionin oikeuden oikeuden noudattamista tai edustaa unionimaita niiden taloudellisissa ulkosuhteissa, voi ottaa toimintaohjeita yksittäisiltäjäsenmailta. Komission riippumattomuudesta tulee entistäkin tärkeämpi osa EU:n poliittista järjestelmää unionin laajentuessa. Mitä laajempi EU on, sitä vaikeammaksi tasapainon löytäminen käy eri jäsenmaiden intressien välillä. Komissio toimii siis tässä suhteessa paljon vartijana.

Komission riippumattomuus ei onneksi ole komissaarien antamien lupausten varassa, vaan sen tukena on muitakin rakenteita. Komissio tekee keskeiset päätöksensä kollegiona, mikä merkitsee, että komissaarit pääsevät jatkuvasti arvioimaan toistensa toimia. Komissaarien päätöksiä valmistelee laaja monikansallinen virkamieskunta. Komission toiminta saa osakseen laajaa julkisuutta, eikä riippumattomuusaspekti ole tässä suhteessa aivan mielenkiinnottomimmasta päästä asioiden seurantaa.

Laajentuva unioni tarvitsee riippumattoman johtoelimen, jonka velvollisuutena on katsoa yli jäsenmaiden kansallisten intressien. Se tarvitsee elimen, joka johtaa yhteisten sääntöjen laatimista ja valvoo niiden noudattamista mahdollisimman objektiivisesti. Se, että yksittäiset komissaarit aika ajoin kuuntelevat liiaksi oman maansa hallitusta, ei onneksi vesitä koko komission asemaa ja riippumattomuutta. EU ajaisi itsensä varsin epätoivoiseen tilanteeseen, jos komission riippumattomuuteen pohjautuvat unionin johtotehtävät annettaisiin jäsenvaltioiden edustajista koostuvalle toimielimelle. EU:n legitimiteetti joutuisi tällöin enstistäkin kapeammalle pohjalle, koska olisi varsin helppo osoittaa, kenen intresseihin EU:n yksittäiset politiikat viime kädessä perustusivat.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.