Mainos

(9.8.2002) Nettivieraana Anneli Jäätteenmäki

Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki pohtii kirjoituksessaan ensi vuoden budjettiin liittyviä oikeushallinnon menojen leikkauksia otsikolla: Ihmisten oikeusturva heikkenee.

Anneli Jäättenmäki, keskusta

Niinistön budjettiin sisältyvät leikkaukset oikeushallinnon menoihin johtavat väistämättä käsittelyaikojen pidentymisiin tuomioistuimissa ja vaarantavat siten kansalaisten oikeusturvaa.

Jopa sadan viran karsimista tuomioistuimista ja syyttäjältä voi tuskin korvata millään organisaatioiden tai työskentelymenetelmien kehittämishankkeilla.

Kysymyksessä olisi tuntuva taka-askel suomalaisen oikeusvaltion kehityksessä.

Käsittelyajat varsinkin hovi-, hallinto- ja vakuutusoikeuksissa ovat jo muutoinkin viime vuosina huolestuttavasti pidentyneet. Viimeksi alkukesästä Suomi sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta moitteet liian pitkästä käsittelyajasta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi 18. kesäkuuta antamassaan tuomiossa Suomen rikkoneen ihmisoikeussopimusta, kun kahden pankin välisen riita-asian käsittely kesti yli viisi vuotta, hovioikeudessa neljä vuotta. Kyseessä on kolmas Suomen saama rikkomustuomio käsittelyaikojen vuoksi.

Vaikka tuomiot ovat olleetkin aika harvinaisia, antavat ne aiheen kiinnittää huomiota tuomioistuinten käsittelyaikoihin Suomessa yleisemminkin.

Ihmisten oikeusturvan kannalta ei riitä, että ratkaisut ovat sisällöllisesti oikeita. Ne on myös saatava kohtuullisessa ajassa.

Käsittelyaikoja koskevat ongelmat näyttävät tällä hetkellä keskittyvän ennen muuta hovioikeusvaiheeseen. Keskeisenä syynä tähän on suullisten käsittelyjen roima lisääntyminen hovioikeuksissa vuonna 1998 voimaan tulleen hovioikeusmenettelyn uudistuksen jälkeen.

Hovioikeuksien keskimääräiset käsittelyajat lyhentyivät vuodesta 1994 vuoteen 1997, mutta ovat sen jälkeen kasvaneet. Vuonna 1999 keskimääräinen käsittelyaika oli 6 kuukautta, kun se vuonna 2001 oli jo 7,8 kuukautta.

Käsittelyaikojen pidentymisen ohella käsittelyaikojen alueelliset erot ovat vakava ongelma ihmisten yhdenvertaisuuden kannalta. Kun esimerkiksi Rovaniemen hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika oli viime vuonna 5,6 kuukautta, se oli Helsingin hovioikeudessa yli 9 kuukautta.

Oikeusturvan kannalta hovioikeuksien jouheva käsittely on keskeistä. Onhan se suurimmassa osassa rikos- ja riita-asioita asiallisesti viimeinen muutoksenhakuaste.

Käräjäoikeuksien keskimääräiset käsittelyajat ovat siedettäviä, mutta niissäkin on tuntuvia tuomioistuinkohtaisia eroja. Esimerkiksi vuonna 2001 rikosasioissa käräjäoikeuksien keskimääräinen käsittelyaika oli 3,6 kuukautta, mutta Helsingissä peräti 8,3 kuukautta.

Tavallisten kansalaisten oikeusturvan kannalta merkille pantavaa on myös hallinto-oikeuksien ja vakuutusoikeuden käsittelyaikojen kasvaminen. Käsitelläänhän hallinto-oikeuksissa verotukseen ja sosiaalipalveluihin liittyviä asioita. Vakuutusoikeudessa puolestaan ratkotaan opintotukea, työttömyysturvaa ja kansaneläkettä koskevia erimielisyyksiä.

Hallinto-oikeuksissa kesimääräinen käsittelyaika oli 6 kuukautta vuonna 1999 ja 8 kuukautta vuonna 2001. Vakuutusoikeudessa nousu oli vielä selvempi: vuonna 1999 asian käsittely kesti keskimäärin 8,8 ja vuonna 2001 lähes 13 kuukautta. Keskimääräiset käsittelyajat ovat nousseet myös Korkeimmassa oikeudessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Leikkausten sijasta nyt tarvittaisiin pikaisia lainsäädäntö- ja muita toimenpiteitä, joilla käsittelyaikoja ylipäätään kyetään lyhentämään. Ilman riittäviä henkilöresursseja se ei onnistu.

Oma vakava kysymys on nuorten tekemien rikosten käsittelyaikojen lyhentäminen. Tätä koskevaa kokeilua on äskettäin alueellisesti laajennettu kuudelle uudelle alueelle (Oulu, Rovaniemi, Jyväskylä, Kokkola, Lahti, Tuusula, kun vuoden 2000-2001 kokeilu oli Helsingin, Turun, Tampereen, Vaasan ja Joensuun käräjäoikeuksien alueella) ja ajallisesti jatkettu tämän vuoden loppuun.

Käsittelyaikoja on kyetty kokeilun myötä viranomaisten yhteistyötä tiivistämällä ja uusia toimintamalleja kehittämällä lyhentämään jopa puolella aiemmasta.

Kun jo tähänastisen kokeilun perusteella on selvää, että poliisi, syyttäjät ja tuomioistuimet pystyvät hoitamaan nuorten rikosjutut huomattavasti nykyistä nopeammin, kokeilusta on siirryttävä pysyvään käytäntöön koko maassa.

Mitä nopeammin nuorten tekemiin rikoksiin puututaan, sitä todennäköisemmin rikoskierre voidaan katkaista heti alkuunsa. Se on nuorten ja koko yhteiskunnan etu.

Anneli Jäätteenmäki Keskustan puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.