Mainos

Äänestäjät ovat puhuneet

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Arto Ojala mukaan verotuksen keventämisen ja talouskasvun yhteys tuntuu hämärtyneen monilta. Vaalikeskusteluissa puhuttiin, että verotusta voidaan edelleen keventää, JOS talouden kasvu antaa siihen mahdollisuuden. Todellisuudessa verotusta pitää keventää, JOTTA talouden kasvu voisi säilyä voimakkaana, Ojala kirjoittaa.

Otsikosta olisi helppo jatkaa sanomalla, että heistä ei sitten enää tarvitse välittää. Todellisuudessa ei tarvitsekaan, koska vaalikeskustelu oli kaikkien puolueiden osalta yleisluontoista, osin ristiriitaista ja sekavaakin, eikä tunnistettavia lupauksia juuri annettu, onneksi.

Nyt ollaan vakavamman paikan edessä. Hallituksen ohjelmaneuvotteluja aletaan käydä. Hallitusohjelma tulee olemaan lupauksia täynnä. Hallitusohjelma on julkinen asiakirja, jota jokainen voi seurata koko hallituskauden ajan.

Kaikki puolueet ovat sitoutuneet hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen. Kun sitoudutaan hyvinvointiyhteiskuntaan, sitoudutaan samalla myös politiikkaan, jolla taataan talouden kestävä kasvu pitkälläkin aikavälillä tulevaisuudessa. Muuten hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito ei ole mahdollista. Silloin puhutaan todellisuudessa kahdesta asiasta, tuottavuudesta ja työpanoksesta. Onneksi nämä molemmat kasvun lähteet ovat edelleen mahdollisuuksia täynnä.

Lyhyen aikavälin kasvunäkymät ovat lohdulliset vahvan kansainvälisen kysynnän takia. Maailmantalouden vahva kasvu, globalisaatio, on meille ennen muuta mahdollisuus myös pitkällä aikavälillä. Sekin edellyttää vahvaa kilpailukykyä, jatkuvaa tuottavuuden kasvua.

Tuottavuus on viimeisen sadan vuoden aikana ollut taloudellisen kasvun lähde. Suomi on ollut kiinnikurojatalous, joka on tehokkaasti hyödyntänyt uuden teknologian mukanaan tuomat uudet keksinnöt, kasvattanut pääomakantaansa ja hyödyntänyt sitä tehokkaasti.

Myös jatkossa on pysyttävä uusimman teknologian eturintamassa ja kyettävä kansainväliseen tiede- ja teknologiayhteistyöhön. Avainsana on innovaatio niin tuotteiden ja palvelujen tuotannossa kuin liiketoimintamallien sekä tuotantoprosessien kehittämisessäkin. Sanapari "innovaatiopolitiikan kehittäminen" kuuluu varmasti uuteen hallitusohjelmaan.

Tuottavuutta voidaan kehittää muillakin tavoin. Työmarkkinapolitiikka, jota sitäkin tehdään pikapuoliin taas kovalla innolla, on tärkeätä. Kannustavat palkkausjärjestelmät ja yrityskohtainen sopiminen ovat tällöin avainsanoja. Julkisten palvelujen tuottaminen tehokkaalla yhteistyöllä yksityisen sektorin kanssa tulee varmaan olemaan uuden hallituksen ohjelmassa.

Vaalikeskusteluissa kävi ilmi, miten vaikeata on tunnustaa verotuksen keventämisen talouden kasvua ylläpitävät ja sitä nopeuttavat vaikutukset. Puhuttiin siitä, että verotusta voidaan edelleen keventää, JOS talouden kasvu antaa siihen mahdollisuuden. Tällainen ajatus on aivan nurinkurinen ja passiivinen. Todellisuudessa on kyse siitä, että verotusta pitää keventää, JOTTA talouden kasvu voisi säilyä voimakkaana.

Suomalaisten tuloveroaste on edelleen niin korkea, että sen alentaminen vuorenvarmasti lisää kotimaista kysyntää ja siten talouden kasvua. Suomalaisen kuluttajan ostovoima on edelleen hävettävän heikko eurooppalaisessa mittakaavassa, joten ostovoiman lisäys menee suurin piirtein sellaisenaan kulutukseen ja talouden kasvua kiihdyttämään. Lisää kasvua, lisää työpaikkoja, lisää ostovoimaa, eli kevenevällä verotuksella varmistetaan kasvun positiivista kierrettä. Ja lisätään verottajan tuloja.

En voi jatkuvasti olla ihmettelemättä, miksi työllisyysasteet ovat tällä hetkellä kaikissa ikäluokissa 15-50 ikävuoden välillä 6-8 prosenttiyksikköä alhaisemmat kuin ennen suurta lamaa eli vuonna 1989. Työpanostakin on siis edelleen paljon reservissä, vaikka työvoimasta on huutava pula joillakin aloilla. Miksi?

Vastauksia on ainakin kaksi. Ensinnäkin sosiaalisessa tukijärjestelmässä on piirteitä, jotka yhdessä verotuksen kanssa aiheuttavat tuloloukkuja. Sosiaalisten etuuksien menettäminen tai pieneneminen palkkatulojen kasvaessa johtaa yhdessä kireän marginaaliveron kanssa siihen, että työnteko ei kannata. Tätä nykyistä "perustulojärjestelmää" uusi hallitus varmasti yksinkertaistaa työhön kannustavammaksi perustulojärjestelmäksi.

Sitten toiseksi, koulutusjärjestelmässä on kaikilla tasoilla ongelmia. Koulutus vastaa huonosti työelämän tarpeita, mikä aiheuttaa työttömyyttä. Siksi koulutusjärjestelmän kehittäminen kuuluu uuden hallituksen ohjelmaan.

Yrittäjyys on tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeätä. Innovatiivisuuden ja kasvun lisäksi tarvitaan verotuksellista kilpailukykyä, yksinkertaista yrityspalvelujärjestelmää ja selkeätä julkisen rahoituksen järjestelmää niin yrityksen aloitusvaiheisiin kuin kansainvälistymiseenkin. Nämäkin asiat kuuluvat itsestään selvinä hallitusohjelmaan.

Hallitusohjelma on siis tärkeä asiakirja, paljon tärkeämpi kuin epämääräiset vaalilupaukset. Kyse on siis siitä, miten tulevan ohjelman varma ydinlause "turvataan talouden kasvu" - puretaan auki niin, että se myös johtaa kestävään hyvinvointiyhteiskuntaan. Sitä meidän kansalaistenkin kannattaa tarkkaan vahtia.

Arto Ojala, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.